tiistai 29. maaliskuuta 2016

Baba Ganoush palasina

..eli yhden-pannun-iltaruoka, Baba ganoushin osaset ja hieman lisää.
Samat maut, hauskat kaikenmaailman tekstuurit ja lisäksi monta vapaampaa kohtaa, joissa olisi voinut vielä tunnelmoida ja viilailla lisää! :)

Baba ganoush, munakoisotahna, on yksinkertaisesti herkkua. Pehmeää, lämmintä, pirteää, kirpsakkaa...Monta herkullista makutuntumaa samassa palasessa. Munakoiso itsessään on kasviksena - miunmaunmukaan - ihan ykkössijan tuntumassa. Niin monipuolinen ja moneen taittuva!
Baba ganoushin osasista saa yhden-vuoan-ruoan upean yksinkertaisesti!

Kuvista ei kaikki info välity.. Yritän muistaa kaikki harvoista tekovaiheista.
1) Munakoisot. Puoliksi.
2) Oliiviöljyyn maustetta: jeeraa, mustapippuria, chilijauhetta ja tuoretta korianteria. Pullasudilla munakoison leikkuupinnoille!

***..tässä muistetaan, että munakoisoon uppoaa öljyä kuin keittiön lavuaariin. Mausteöljyä kannattaa tehdä tarpeeksi, mutta toki kohtuus kannattaa muistaa. Pullasudilla puolikkaaseen saisi varmaan muutaman desin lääpittyä.. empä aio kokeilla. :)

3) Makuöljy imeytyy munakoisoon. Kuivahkolle pinnalle tahinia - ikään kuin leipää voitelisi.
4) Uuni 200°-lämpiämään..
5) Jotta vuokaruoka olisi kokonaisempi, tarvitaan jotain vihreää ja jotain muuta massaa! Esikeitettyä broccolia, puolikkaita herkkusieniä ja muutamia kuorittuja valkosipulinkynsiä: e.m. makuöljyssä nopsasti pyöräytettynä vuokaan
6) Munakoisopuolikkaiden päälle ohueksi viipaloitua sitruunaa..
7) Koko komeus uuniin, n. 45min.

Valmista! Haarukan kanssa vaikka suoraan kimppuun! Välttämättä ei edes lautasia tarvitsisi sotkea.. Tämän voisi syödä suoraan pannusta :)

***hyvää. Munakoiso on aivan erityinen raaka-aine. Näillä mauilla toimii todella hyvin! Munakoisonkuoret ja sitruunanviipaleet saa jättää syömättä. Munakoisonkuorissa tosin on kivaa purtavaa... ;)
***lisänä ehkä tarvitsisi jonkin proteiini-komponentin: vaikka paistettua tofua? Tässä oli mukana soccaa, joka toimi ikäänkuin proteiinina..
***Vuoassa voisi tottakai olla myös esim. kananpaloja? Jättikatkarapuja? ..miksei jotain valkoista kalaa?
***kohta kun kesä tulee, niin nektariininpuolikkaita ja paprikaa!! :)

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Sushiburrito

..mix-and-match-makustelua.
Jos satutte olemaan lähistöllä, niin piipahtakaa ihmeessä Ravintola Somassa, Helsingissä Fredalla. Tai oikeastaan, jos edes ajattelette lähteä "johonkin" niin lähtekää tuonne! :) En ala sen enempää mainostamaan, mutta - miunmaunmukaan - tarjosivat aivan fantastista herkkua. Putiikki on enemmän take-away, joten jos vaan voitte niin kannattanee hankkiutua muualle nauttimaan heidän tekosista.

Blogisfäärin jotakuinkin-tuore ilmestys, sushiburrito - eli käytännössä yksi iso pullea maki-rulla, jossa tuhdisti enemmän täytettä! Yksinkertainen idea, monimutkainen toteuttaa ja täyttää :)
Jännä.
1) Suoraan kokoamiseen. Tähän saakka askelmerkit ovat selvät: kaikkea mitä pötkylän sisään tahtoisi laittaa. Tässä sushiriisiä, rehut (paprikaa, kurkkua, kiinankaalia, herneenversoja ja avokadoa), Sriracha-maapähkinäsoosia, wasabia, kylmäsavulohta ja karamellisoitua, soijalla maustettua sipulia.
2) Leväneliön päälle sushiriisä, tasaiseti joka nurkkaan. Täytteet keskellä. Soosit päälle ja reunoille. Ehkä väliinkin :)

***näin kookkaammat palaset pitävät pienempiä paikoillaan. Toimii.
3) Rullalle.
4) Leivinpaperineliöön, puoliksi ja tarjolle!
Hih. Onnistui :)

***ja vielä kohtuu hyvin. Herkullinen tästä tuli!
***jännempää makukokonaisuutta vaan jäi Soma:n jälkeen kaipaamaan :) ylläri.
***Yksinkertainen idea. Suoraviivainen toteutus, mutta mielenkiintoisen makukombon keksiminen on yllättävän haastavaa. Perinteinen burrito luonnistuu huomattavasti helpommin!
***täytteen määrää on helppo arvioida: sitten kun kaikki on kasassa, niin jääkö läjän molemmin puolin riisi-leväarkkia sen verran että riittää ympäröimään koko täytekasan? Toivottavasti. Täytettä voi mielummin ehkä olla jopa pikkasen-liian-vähän?

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Hara Bhara-pihvit

..elikkä pinaatti-herne-lättyset, intialaisittain.
Kannattanee kurkata viimeisin Hesarin ruokatorstai. Tämä tuotos on jotakuinkin suoraan siitä. Sen verran mielenkiintoinen makumatkaidea ja raaka-aineet (melkein) kaikki lähiputiikin pakastelaarista! Jes!

***lisä-super-JES siitä, että läheisen ison K-marketin hyllylle on ilmestynyt korianteria!! Enää ei tartte matkustaa kaupungin laidalle tätä varten!
1) Pannu liedelle! Rypsiöljyä loraus pohjalle. Mausteet tähän paahtumaan: mustapippuria, jeeraa, kanelia, currya, tuoretta inkivääriä raasteena ja valkosipulinkynnet murskana.
2) Yksi iso keltasipuli kuutioina, kuullottumaan. Sitten kun sipuli on pehmeää, nakataan mukaan kourallinen tuoretta korianteria..
3) Sipuli-mauste-seokseen hienoinen väri pintaan. Sitten pakastealtaan aarteet: kaksi pussia pinaattia ja yksi herneitä.
4) Pikkuhiljaa paistellen, välillä käännellen, kunnes pinaatti on kaikki sulanut ja suurinosa vedestä haihtuu pois.

***ihan superkuivaksi ei kannata tätä paistaa!! SAA jäädä ihan mukavastikin veteläksi.
5) Jossain välissä pari jauhoista perunaa keittämällä kypsäksi.
6) Pinaatti-herne-sipulimausteseokseen mukaan muutama koura kaurahiutaleita. Pannun sisus sekaisin ja blenderissä mössöksi!

***..liian kuiva pinaatti-hernesetti ei blenderissä oikein kunnolla soseudu. Tämän vuoksi kannattaisi jättää riittävän pehmeeksi!
***..t.s. näin ensi kerralla :S
7) Perunat haarukalla muusiksi..

8) Muusit sekaisin..
9) Kostutetuilla käsillä leivinpaperille piffeiksi..
10) ..ja 200°-uuniin, kunnes pinnasta hieman ruskistunueet. Suunnilleen 20-25 min.
Basmatiriisiä, minttujogurttikastiketta ja ruusukaalisalaattia seuraksi.
Bon voyage!

***hih. Todella hupaisa, jännä ja mielenkiintoinen makumatka. Ja ihan "nurkan takana" = raaka-aineita varmasti saatavilla.
***saattaisivat hyvinkin sopia tietyllä tavalla vegeburgeriin..
***mausteiden autenttisuus varmasti vaikuttaisi lopulliseen elämykseen: kunnon curry, vaikka itse tehden.
***..nämä pääsivät hieman turhan kuiviksi. Liika mehevyys on toisaalta taas "paistettua muusia".. Veitsen terällä tasapainottelua. :) Jännää.

torstai 3. maaliskuuta 2016

Vege Spaghetti Alfredo

..täysvege-versio supersimppelistä Italiaklassikosta, pasta Alfredosta.
Googlaamalla lähes kaikki reseptit on fettucine-pastaan, mutta spagetti sopii ihan-yhtä-hyvin.

Nyt löytyi (jälleen) yksi tuleva bravuuri! Todella monikäyttöinen, pehmeän kermainen (ilman kermaa) ja makumaailmaltaan sangen simppeli tekele! Maustamiselle - tarvittaessa - jää siis vielä tilaa! Wuhuu!

Alunalkujaan pasta Alfredo olisi pastaa parmesaanilla maustetussa valkokastikkeessa. Vegeversio osoittautui hitusen työläämmäksi, mutta hurjasti maukkaammaksi ja mielenkiintoisemmaksi!!

1) Raaka-aineet esiin! Pannu liedelle lämpiämään, kookas loraus oliiviöljyä pohjalle. Noin kahden-nyrkin kokoinen möhkäle kukkakaalia, puolikas keltasipuli, kaksi valkosipulinkynttä ja puolikas kasvisliemikuutio.
2) Kukkakaali karkeasti palasiksi. Sipuli kuutioiksi. Valkosipuli murskaksi,
3) Lämpenevään oliiviöljyyn valkosipulit tekeytymään..

***näin koko öljyyn saadaan se taianomainen, samettinen valkosipulin pehmeys.

4) Mukaan sipulikuutiot. Kuullotusta miedolla lämmöllä, kunnes sipulit ovat pehmoisia..
5) Mukaan kasvisliemikuutio ja loraus vettä..
6) Kukkakaalinpalaset mukaan. Kansi päälle.
7) Hissukseen höyrystystä, kunnes kukkakaalinpalaset  ovat pehmoisia, noin vartti riittää. Mustaapippuria mausteeksi!
8) Pannun sisältö blenderiin!

***ylimääräistä keitinvettä kannattaa jättää pieni tilkka sivuun!
9) Mausteiksi iso kasa tuoreeltaan raastettua parmesaania, sitruunamehua pienestä palasesta sitruunaa ja pienenpieni tilkka soijaa.
10) Blenderi surisemaan! Tarvittaessa lisää keitinvettä, jos näyttää siltä että soosista tulee liian paksua!

11) Kermainen sose takaisin pannulle.

***tässä kohtaa maun tarkistus: suolaisuus? mustapippuri? lisää parmesaania?
***..ehkä teelusikallinen Dijon sinappia olisi sopinut.. Hm.
Sillä välin kattilallinen pastaa valmiiksi. Al dente-vaiheessa pasta kastikesoosin sekaan. Pari pyöräytystä ja kasa lautaselle! Lisää parmesaania vielä päälle!

***nam.
***ihan todella. Todella herkkua! JES!
***Kukkakaalin ominaismaku katoaa lähes kokonaan. Jäljelle jää vain väri ja pehmeys.
***Parmesaaniraaste on kaikki-kaikessa. Interwebbistä löytyy mainintaa ravintohiivasta, jota myös voisi mausteena käyttää. Tätä kokeillaan sitten kun sitä jostain löydän!!
***Tietty takaiskuna tähän-aikaan-vuodesta on se, että täytyy käyttää vakuumiin-pakattua, eteläeurooppalaista kökköä kasvihuonekukkakaalia. Kohta onneksi on kevät ja saa tuoretta, maukkaampaa ja lempeämpää kotimaan satoa!!

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Uppomuna

..yksinkertaisuudessaan.
Mutta pienellä twistillä! Hih. Interwebbin idea-arkusta löytyi jännä tapa toteuttaa maustettu uppomuna. Yksinkertaisena uppomuna on jo huippuherkku, esim. salaatin lisukkeena, mutta että vielä makua mukaan?!? Kyllä Kiitos!

Köökkitouhottajan tunnollinen, aina-tarpeellinen ystävä, elmukelmu esiin! :)
1) Annosvuokaan kelmua kunnon kokoinen arkki, niin että reunoilta jää reilusti yli.
2) Pohjalle makua: loraus chiliöljyä, ripaus mustapippuria, jeeraa ja savupaprikaa. Hyppysellinen tuoretta korianteria!
3) Kananmunat kulhoihin..
4) Pikkupata porisemaan..

***etikkalisäyksiä tai muita poppaskonsteja ei tarvita :)
5) Kelmunyytit hissukseen porisevaan pataan..

***muutama minuutti kypsytystä!
***onko olemassa täydellistä uppomunankeittoaikaa? Lienee makuasia. Nämä kelluivat ehkä kolmisen minuuttia..


Kelmu syrjään ja tarjolle!
HA! Spettacolo!

***makuinen, täydellisen pehmoinen, kaunis, kasassa-pysyvä uppomuna. Ja kattilakin jäi heti puhtaaksi! :)
***ilmiömäinen annoksen osa!
***uusia kokeiluja mielenkiintoisimmilla makumaailmoilla tulossa...