Kurpitsachili

..tai kurpitsallinen chiliä.
Namnamnam... :)

Superjännä yhden-astian-iltaruoka. Mielenkiintoisen ulkonäön lisäksi sapuska kannattaa syödä suoraan "astiasta"!
Täytetty kasvis on ollut räättiajatuksissa jonkin aikaa.. Yleensä reseptit pyörii täytetyn paprikan tai kesäkurpitsan ympärillä mutta mahdollisuuksia(han) on koko vegehylly täynnä! Kurpitsat ovat tämän-vuodenajan tähtiä. Parasta juuri nyt.

1) 1,8kg kurpitsaa. Hattu pois ja siemenet syrjään!

***..siemenet kannattaa puhdistaa, pyöräyttää tilkkasessa savupaprikalla maustettussa oliiviöljyn ja vaahterasiirapin sekoituksessa ja paahtaa 225°-uunissa, kymmenisen minuuttia. Herkkua.

2) Chili-con-papu sai pohjalle tomaattikastikkeen: ensin pekoni, rapeaksi paistaen. Sitten klassikko soffritto (= oliiviöljyssä kuulotettua keltasipulia, porkkanaa ja varsiselleriä) pannuun. Pavut ja tomaattimurska matkaan, mausteet sekaan: oreganoa, jeeraa, kanelia, paprikaa ja pieni pätkä tuoretta chiliä. Loppumetreillä vielä palanen kotimaista Stiltonia sekaan sulamaan...
3) Chilin keittymisen ajaksi kurpitsa uuniin. 200°, parikymmentä minuuttia esikypsennystä.

4) Kasaan-keitetty chili meheväksi pehmenneen kurpitsan sisään..
5) ..kokonaisuus vielä puoleksi tunniksi uuniin "kuivumaan"..

Haarukan kanssa kimppuun!! :)

***hihi. Herkuua. Stilton toi upean lisän perus-lämpimään papuchiliin.

***.."astian" reunoilta sai matkaan mukaan pehmeänmakeaa kurpitsaa. Kokonaisuus toimi erittäin hyvin :)

***..harmi että kurpitsat ovat käytännössä aina valtavia, eli liian isoja.

***..ensikerralla pitää tehdä "annoskurpitsat" ja käyttää vaikka Hokkaido-lajia.

Tortillaprässi

..on köökkini tärkeimpiä työkaluja.
Onneksi muistini on lyhyt. En muista millainen köökkimaailmani oli ennen tortillaprässiä ja hyvä niin. Voin kuvitella että se on ollut tylsä, harmaa, väsynyt ja ankea. Tortillaprässillä on ilmiömäinen kyky saada hymy kasvoilleni :)
Sen aikaansaannoksesta on lumoavan helppo nauttia! Lisäksi variaatiomahkut eivät lopu milloinkaan. Ja pakkohan on myöntää, että quesadillat ovat satumaisen herkullisia.


*wink wink*. Metallisen tortillaprässin saa nykyään Kokkipuodista.

..vaihtoehtoisesti voi kyhätä oman. Ah, wanha uskollinen. Väsymätön plätyn litistäjä.

Quesadillan täyte tälläkertaa otti ideaa eräästä uusimmasta ruokalehdestä..

1) Soosin ainekset sekoittuivat chiliketsupista, raastetusta tuoreesta inkivääristä, srirachasta, tilkasta sitruunamehua, oliiviöljyä ja mausteita: kanelia, maustepippuria, paprikaa, juustokuminaa ja mustaapippuria.

***ikään kuin tangine-tomaattikastike: kirpeän tulista chiliä, raikasta inkivääriä ja pehmeää makua tomaatista ja mausteista. Täydellinen kombo. :)

2) Taikina: Jytteä ja masa harinaa, 1:1 = 0,5dl+0,5dl. Ripaus suolaa kyytipojaksi.
3) Taikina sileäksi.
4) Prässillä lätyiksi.
5) Kuivalla pannulla ruskeaksi..

6) Jäähdytyksen jälkeen soosia pintaan..

7) Raastettua halloumia..

8) ..ja hienonnettua, tuoretta purjoa.
9) Toinen puolisko päälle.
10) Takaisin pannulle, pikainen paisto molemmin puolin.
11) 150°-uuniin, 5min.

...ja jälleen quesadillan siivittämänä pakoon arkipäivän vaikeutta, makumatkalle nauttimaan.

***tomaattisoosi on ehdoton herkku. Todella moniulotteinen makuyhdistelmä. Milloin tämä pääsee pizzaan ja minkä kanssa?
***tortillaprässi. Mitä söisinkään ilman sinua? :)
***..nyt semmoinen irtoaa kaupankin hyllyltä. Ehkä kotikokit tämän löytävät ja pian blogisfääri taas pursuaa dilla-tekeleitä!!

Pannupizza

..vihdoin :)
Tämän tekeminen on ollut mielessä jo siitä saakka kun sain hiiliteräspannun työkaluvalikoimaan. Autenttisempi ohut pohja on aina tuntunut kuitenkin houkuttelevammalta, joten tämä idea on lykkääntynyt.. No nyt!

1) Pohjataikina kuten aina. Ensimmäisen kohotuksen jälkeen plätty oliiviöljyllä ohuesti voidellulle pannulle. Liina päälle ja vielä toinen kohotus :)

2) Tomaattisoosi pohjalle..

***tästä on reseptimaailmassa kova kyseenalaistus: pohjalle vai päällimäiseksi?
***en osaa vielä ottaa kantaa.. Tein kuten tekisin, miunmaunmukaan.

3) Täytettä kyytiin: rapeaksi paahdettua pekonikuutiota ja karamellisoitua keltasipulia..

4) ..paprikaa, lisää sipulia ja pieni pärkä purjoa.

5) ..Uunissa paahdettua munakoisoa ja herkkusientä.

***pinnassa oli maustettu oliiviöljy: muscovadoa, srirachaa, nestesavua ja timjamia.

6) Tuhdisti juustoa pintaan

7) Alimmalle tasolle, kuumaan uuniin. 225° ainakin!

***reunoista näkee parhaiten, milloin kokonaisuus on kypsä.

Ok.

***hmm.

***Kyllä. Hyvää. Todella hyvää, mutta...

***soosi päälle. Ehdottomasti. Soosi päälle jotta täyte pysyisi mehevänä pohjalle saakka! ..ja enemmän soosia!!

***kuumempi uuni. Pohja voisi olla vielä rapeampi, jos pannu kuumenisi altapäin kunnolla. Vaihtoehtoisesti joko VAIN uunin alalämpö päälle tai sitten pannu liedellä ensin lämpöiseksi...?

***uusi koitos on edessä.

Hedåsen salaatti

..eli kasvisluomus, johon törmäsin vastikään hääjuhlassa.
Juuso & Riikka ONNEA!

Alkupalapöydässä yksi salaateista painui mieleen. Makukokonaisuus ja suutuntuma olivat herkullisen jännittäviä! Analysoin ainesosat lautasella ja kappas vain: näitähän on joka ikisessä lähikaupassa! :) Eikun kokeilemaan

***Hankalin osa oli ehkä salaatin kastike. Jonkinlainen vinaigrette, mutta osasia tarkemmin oli mahdoton hoksasta.. Itse sekoitin soosin väriteemaan sopien:

1) Sitruunamehua, vaaleaa balsamicoa, avokadoöljyä ja tuhti ripaus tuoretta korianteria.

2) Itse salaatti oli varsiselleriä, Granny Smith-omenaa, kurkkua ja purjoa

***Alkuperäisessä ehkä oli vielä jotain.. purjoa siinä ei muistaakseni ollut.
***saksanpähkinöitä ainakin oli. Ne tästä unohdin :)

3) Kasvikset kulhoon. Soosi päälle. Sekoitus ja tarjoilu!

Namnamnamnamn...

***yksinkertainen, yllättävä ja ällistyttävän herkullinen salaattitekele.
***Grannysmithin happamuus, varsisellerin rouskuva ja makea suutuntuma, kurkun raikas pehmeys... Namnamnam.
***Soosi oli todella hyvä. Tähän hyvin sopiva. Enemmän yrttiä ensikertaan.

PIzza, muistiinpano

..ei resepti vaan silkka huomio.

Soosi on yksi plättyräätin pääosista. Kokonaisuus koostuu miunmaunmukaan kolmesta: pohja, soosi, täyte. Kolmiodraaman kutakin osaa sopii viilailla niin pitkälle kuin mielenkiinto sallii :)
Samaa jargonia olen tutkiskellut aikaisemmissakin pizzamuistiinpanoissa (ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs)

Pizza bianca syntyy helposti esimerkiksi maustamattomasta tuorejuustosta tai parmesaaniraasteen ja oliiviöljyn sekoituksesta. Tässä yksi ehdotus lisää: ns. "tunnelmoivan kokin vaihtoehto"

1) yksi kokonainen valkosipuli. Hattu pois, oliiviöljyä pieni pisara pintaan..
2) Uuni 250°-asteeseen.
3) Sipuli ritilälle, uunin ylätasolle. 15-20 min, tarvittaessa pidempäänkin.

4) Puristamalla pehmoiset valkosipulinpalaset purkkiin. Tilkka oliiviöljyä juoksettamaan kokonaisuutta..

5) ..haarukalla tasaiseksi

..ja käyttöön.

Sanoilla ei pysty kuvailemaan lopputuloksen kokonaisuutta.
Äärimmäistä, sulavaa pehmeyttä, ilmiömäistä makua, sensaatiomainen lisä elämykseen.
Kokeile, niin tiedät.

Kikhernepurtavat

..eli kikhernepalat.
Rapeita purtavia, yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla: Kikhernejauhoa, maustetta ja vettä! Lopputulos oli herkku!!
..sangen yksivärinen kuvakokoelma :) Annokseen toki kannattaa sisällyttää kaikkea muuta jännää!

Bloggaus on viettänyt melkoista hiljaiseloa jo hyvän tovin. Ei, emme ole syöneet purkkiruokaa, eineksiä tai millään tavalla mitään tylsää. Hih. Kaikkea jännää on kyllä tullut touhuttua, mutta ikuistus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yritän taas tsempata.. Itseänikin nakertaa, kun joitakin tekisi varmasti mieli kokeilla vielä uudestaan :)

Näitä ainakin!!

1) Taikina: kikhernejauhoa 2 dl, vettä vajaa-2 dl. Mausteita sipulijauhetta, savupaprikaa, mustaapippuria, suolaa ja yrttejä: rosmariinia ja oreganoa.
2) Taikina tasaiseksi..

***tekstuuri on hyvä sitten kun puuroa pystyy juuri-ja-juuri lusikalla pyörittämään ja kun pysäyttää, taikina jää muotoon
***kuivatut yrtit tuntuvat tässä paremmalta. Tuoreissa tietty olisi omaa taikaa.. ensikerran kokeiluun!

3) Taikina leivinpaperille, muutaman sentin paksuiseksi levyksi. Jääkaappiin puoleksi tunniksi jäähtymään...

4) Veitsellä palasiksi..

5) ..ja palasiin paistopinta molemminpuolin.

***riittävän rapeaksi! Tässä on tämän reseptin juttu. Tarkoitus on käräyttää rapsakoita purtavia!!
***valmiit kannattaa nostaa uunivuokaan ja nakata kiertoilmaan, 125°-asteeseen.

..lämpösinä tarjolle!

***namnamnam. Miunmaunmukaan!!
***pinnasta rapeaa, sisältä pehmeää. Todella makuista.
***korjausehdotuksia tosin huomasi heti: tekstuuri oli lopuksi ehkä hieman liiankin kuiva. Jokin juusto, raastena taikinan seassa kannattaisi...? Maku voisi olla tarkemmin mietitty: ehkä cayenne-timjami-tahini? kaneli-kardemumma-chili? curry?