Quiche-paprika

..eli ideana hyvä, makuelämys keskinkertainen.

Jotain pientä jännää salaatin seuraan iltapalaksi. "Piirakka ja salaatti" on erinomainen ehdotus, sillä jokainen voi ottaa juuri niinpaljon kuin nälkä vaatii. Tässä taloudessa vaan saman piirakan syöminen seuraavana päivänä tuntuu ylitsepääsemättömän tylsältä. Eli ei piirasta, jotain muuta.

Suunnitelma oli tyystin tuulesta temmattu. Valmistusvaiheita en näin ehtinyt/tajunnut ikuistaa... No, mutta eipä niissä ihmeempiä:
Perusajatuksena siis quiche, jonka piirakkapohjana on paprika.
Eli täytetty paprika.
Mutta kuin quiche.
Eli quiche-paprika.

1) Keltaista ja punaista sipulia kuullottumaan. Sekaan pikku pätkä chiliä ja muutama purkkijalapenoviipale.. Mausteiksi ripaus jeeraa, savupaprikaa, kanelia, mauste- ja mustapippuria.
2) Kun sipulit ovat saaneet hieman väriä, voi pannuun lisätä huuhdotut mustapavut ja pienen palan tositositosi tummaa suklaata.
3) Toisessa kulhossa sekaisin kaksi kananmunaa, juustoraastetta ja tilkkanen kauramaitoa (eli ruokakermaa)
4) Paprikasta hattu pois
5) Täytteen sekaan vielä reilu koura tuoretta korianteria. Sitten paprikan sisään!
6) 200°-uuniin, noin 30 min.

Kokonaisena tarjolle!

***okei. Eli ideana toimiva, hauska ja mielenkiintoinen: paprika toimi "piirakkakuorena" erinomaisesti!
***..täytteen maku floppasi: vähän kuten mole, mutta ei yhtään niinkuin mole. Vähän niinkuin purkkisalsaa, mutta paaaaljonpaljon tunkkasempi.
***täytteen tekstuuri oli hyvä!
***...eli ensikertaan erilainen täyte: esim. quiche-klassikko pinaatti-vuohenjuusto. Katsotaan mitä raatin sitten sanoo! :)

Orcas-pekoni

...lisää jenkkimatkan muistoja.
Reissun parasta aamupalaa tarjottiin Orcas Islandilla b&b:ssä. Kolibrit lentelivät ikkunan ulkopuolella ja ruokasalissa kannettiin pöytään toinen toistaan lumoavia luomuksia. Namnamnamnamnam.

Eräänä aamuna vuorossa oli pekonia. Hash browns paistoksen päällä oli ristissä kaksi tuhtia, käsittämättömän maukasta pekonisiivua.. En tiedä johtuiko kaikki tilanteesta vai oliko maku todella näin ikimuistoinen, mutta kyseinen aamupala jäi kyllä ikuisesti mieleen.

Jälleen tarkan ja rauhallisen pohdiskelun jälkeen saimme ehkä keksittyä miten tällainen tehdään. Kotiin, pekonikauppaan ja köökkiin kokeilemaan!

***mielessä on jo ennen aloitusta muutama seikka: pitääkö pekonia maustaa? ..sopiiko pekonia edes maustaa? Pekonihan on pekonia. Köökin kultaa sellaisenaan. Ei timanttejakaan viedä "tuunattavaksi" saamaan lisää blingiä?
..paitsi että kaikenmaailman kahjoja kokeiluja on maapallo pullollaan :)

1) Kulhoon nokare voita sulatettuna ja mausteet: muscovadosokeria, paprikaa, mustapippuria, kanelia ja cayennea. Ripaus suolaa ja pienenpieni tilkkanen nestesavua.

2) Pekoninsuikaleet sekaan. Muutama pyöräytys, jotta maustetta on joka-palan-joka-puolella. Puolisen tuntia maustumisaikaa.
3) Uuni 250°-asteeseen ja kiertoilmalle. Suikaleet pellille ja uuniin!

..rapeita lopputuloksia leivän päälle, voilá!
Enjoy!

***JES.
***..ja njamnjamn. :) hihi. Kokemus päätyi lautaselle poikkeuksellisen onnistuneella tavalla!
***Suomalaisessa marketti-pekonissa ei toki ole samaa tuhtia substanssia, mutta makua kylläkin ihan kohtalaisesti.
***Lopputulemassa oli juuri toivottua lämpöä, makeutta ja syvyyttä. Makeutta ehkä hieman liikaakin. Myös cayennen nyanssi jäi huomaamatta.
***..todella upeaa hekkua anyway
***Pekonia kannattaa ja voi hyvinkin maustaa. Lopputulos saattaa lumota ja viedä mukanaan.. :)

Green Goddess-kastike

..salaatille.
Tainno, miksei muutenkin: kasviksille, vaalealle kalalle tms.

Kyseinen soosi oli salaattibaarin yksi vaihtoehdoista. Se sotkettiin lehtikaalia, punajuurta, kuivattuja karpaloita, pinjansiemeniä ja tempehiä sisältävään salaattiin ja voi pojat kun oli herkkua!

***lehtikaali ja punajuuri ovat upeita. 'nuf said.

Äärettömän simppeli sekoitus: syntyy ihan vilauksessa ja hyvät raaka-aineet löytyvät useimmista paikoista!

1) Kulhossa yksi valkosipulinkynsi murskattuna. Mukaan tilkkanen oliiviöljyä ja vaaleaa balsamicoa. Puolikkaan limen mehu, yksi avokado, kouralliset tuoretta persiljaa ja basilikaa, loppuun vielä ripaus cayennea

***yhden-suhde-kolmeen-salaattikastike, niinkuin GRV:kin viimeisimmässään opetti: yksi osa "happoa", kolme osaa "öljyä"! Tässä lime ja viinietikka toimivat happoina, avokado ja oliiviöljy rasvaosina. Suhteita kannattaa hieman maistella lopussa!

2) Avokadon liha haarukallla massaksi...

3) Pieni pala punasipulia, hienona halkkeluksena pohjalle. Yrtit, öljy, mehut ja etikat sun muut kaikki samaan kulhoon! Päälle vielä muutama ruokalusikallinen partaäijää

***turkkijuggen tilalla voi olla kermaviiliä, luonnojuggea, cremefraichea...
***Maku kannattaa tarkistaa ennen tarjoilua! Särmääminen on erittäin helppoa: suolaisuus lisää vai ei? happoa lisää vai ei? makeutta lisää vai ei? makua (yrtit, cayenne, punasipuli) lisää vai ei?

Tasaiseksi lusikalla ja tarjolle! Lopullisen tekstuurin voi viimeistellä kraanavedellä haluttuun löysyyteen! :)

***namia.

Seattlenlohi

..ah. Pike Place Marketin lähistöllä eräs ravintola tarjoili niin käsittämättömän herkullisen lohiannoksen, että makumaailmaa on pakko yrittää jäljitellä.
Uskomatonta herkkua. Rapeaksi pinnalta paahdettu, läpikypsäksi muttei kuivaksi kypsennetty lohikipale oli päällystetty mausteseoksella, joka todella jäi mieleen!
Aavistus makeutta = seoksessa varmasti sokeria. Väri voimakkaan punainen ja maussa lämpöä = paprikaa? Hienoinen polte = chili? cayenne? Lisäksi vielä jotain maanläheistä tekijää = ehkä jokin miedohko yrtti, oregano tai timjami?
Äh. Eikun kokeilemaan.

1) Itämeren parasta kalaa, Pellingin lohta muutama file ja mausteseos: muscovadoa, paprikajauhetta, ripaus chiliä JA cayennea, kuivattua timjamia, suolaa ja mustaapippuria.

***tuoksu oli lähellä. Lupaava merkki! :)

2) Reilusti mausteseosta kalan pintaan! Sormilla hieromalla vielä varmasti makua joka nurkkaan...

***väri on myös lähellä alkuperäistä. Ok...

3) Fileet halsteriin ja hiillokseen! Ensin nahkapuolelta, n. 10 min ja lopuksi muutama minuutti maustepuolelta niin, että sokeri karamellisoituu kunnolla pintaan.... ah.

***..aivan timanttinen kypsennys, kiitos upean hiilloksen.
Isälle tästä iso kiitos. Faija, a.k.a. "Shephard of Fire".. Fantastico :)

Tarjolle ja kimppuun!!

***ensimmäiset asiat ensiksi: tästä tuli todella hyvää. :) NAm
***Väri ja kyspennys oli täydellinen napakymppi. Pirteän punainen pinta ja läpikypsä kala, muttei mistään kohdasta kuivaa.
***maku: ehkä merkittävin juttu oli itse kala. Kotimainen, lähiseudun lohi on maultaan todella erilaista kuin rapakontakainen sukulainen. Myös kalan väri on vaaleampi.. ties mitä karkkiväriä on jenkkiveli syönyt. Maku on merellisempi ja voimakkaammin hyvän kalan makuinen.
***mausteseos oli ehkä rahtusen liian makeaa. Poltetta liikaa. Liian tunkkainen yrttisyys.
***..ensikertaan: ei lainkaan chiliä. Sokerina ihan vaan ruskea ruokokide, ei muscovado. Ja sokeria muutenkin vähemmän. Kuivattua yrttiä joko aivan ripaus TAI sitten tuoreena muutama oksa..

Paahdetut pekaanit

..uusia tuulia jenkkimaalta. Ja ai että, nyt kyllä on myötätuuli kyseessä :)

Oltiin erään viinitilan keskikaupungin-viinibaarissa tutustumassa heidän tuotoksiin. Viereisellä lautasella oli pientä, makua tasaavaa murkinaa joista yksi osa oli roasted pecans, eli paahdettuja pekaanipähkinöitä.
Wau.
Herkkua. Mielenkiintoinen, äärettömän herkullinen ja jännä maku!
Jokin hieman lämmittää..joku maistuu tosi pitkään..hieman perinteistä puusti-makua..makeutta..lämpöä..
Tarkka analyysi tunnisti makumaailmasta ainakin muscovadoa, chiliä/paprikaa ja kanelia..
Eikun kokeilemaan!

Yritys numero-uuno:

1) Pekaanipähkinöitä ja mausteita! Köökinkaapeista ei löytynyt muscovadoa, joten turvauduin vaahterasiirappiin. Lisäksi suolaa, mustapippuria, cayennea, paprikaa ja kanelia.

2) Kulhoon ruokalusikallinen sulatettua voita. Mausteet kaikki sekaan.

***tuoksu oli lähellä, mutta heti jo huomaa ettei jenkkilän-maku tule toistumaan

3) Pähkinät kulhoon. Lusikalla tai manuaalisesti omilla käpälillä tasaisesti makurasvaa joka pähkinän joka puolelle!
4) Levittely uunipellille. 175°-uuniin, 20-30 min. Muutamaan kertaan paahtamisen aikana kannattaa pähkinöitä käännellä ja sekoitella.

Jäähdytys ja tarjoilu!

***hävisivät nopeasti. Eli JOKO maku oli hyvä TAI yleisö oli nälissään..

***..omastamielestä ehkä maku tosiaan oli huipppuherkkua!!

***Makeutta oli hieman liikaa ja suolaisuutta liian vähän.

***myöskään lämpö ei jäänyt suuhun niin pehmeästi kuin jenkkiversiossa..

***Eli: lisää lämpöä. Vähemmän makeaa. Enemmän suolaa. Ja pidempi paahtoaika!!

Clam Chowder

..eli tarkemmin Scallop Chowder, mutta yhtä kaikki: ensimmäinen koitos minun tulevasta "bravuurista" :)

Jenkkiklassikko, simpukkasoppa. Tai sanatarkasti "muhennos". Muhennosta tämän sopan koostis kyllä muistuttaa, mutta chowder kuullostaa kivemmalta!
Perusrungoltaan siis paksu kermainen kasviskeitto, johon loppumetreillä lisätään mereneläviä: sitä mitä milloinkin saatavilla on. Pieniä simpukoita on harvemmin suomalaisella kalatiskillä, mutta kaikki käy.

***..tässä kampasimpukkaa.
***Sinisimpukoita? Rapua? Mustekalaa?

1) Pannu kuumaksi! Muutama siivu pekonia kuutioituna ruskistumaan!

***..koska näin kaikki hyvän ruoan valmistukset alkavat :)

2) Rapeat pekonikuutiot pois pannusta. Pienelle lautaselle odottamaan. Pekoninrasvaan keltasipulia kuullottumaan. Pehmeä tekstuuri ja pienehkö väri pintaan.

3) Kuutioitua perunaa mukaan. Hetkeksi vaan paistumaan! Ruokalusikallinen vehnäjauhoa sekoitellen, tasaisesti joka puolelle.

***..mielestäni perunan-paistamisvaiheen voi myös ohittaa. Tarpeetonta, kun koostis keitetään kuitenkin pehmoiseksi. Kiinni paistunut potunpinta pehmenee hitaammin :)
***myös muita juureksia/kasviksia voi ja olisi pitänytkin käyttää: porkkanaa ja selleriä jne.!

4) Neste ja mausteet mukaan. Hiljaisella lämmöllä porisemaan, kunnes potut ovat pehmenneet kunnolla!
Mausteina: pieni laakerilehti, paprikajauhetta, timjamia ja mustaapippuria.
Nesteenä: Tosi-jenkki käyttäisi punaista maitoa JA kermaa. Semi-jenkki laittaisi sinistä maitoa. Tässä 1dl ruokakermaa ja muutama kraanavettä.

***..hyvää ja täyteläistä tuli! :)
***peruna-sipuli-paistokseen olisi voinut lorauttaa tilkkasen hyvää valkkaria...?

5) Keittoajan loppumetreillä simpukat esille: kampasimpukan leikkasin neljään osaan. Sopan sekaan keittymään, sopivan lyhyeksi aikaa: noin 5min.

***keittoaika ok.
***Tuoreiden simpukoiden valmistus kannattaa tehdä jo ennen koko chowderin aloittamista!

Soppa lautaselle! Pekonimuru ja suolakeksejä pinnalle. Enjoy!

***hyvä. Onnistunut vedos.
***tekstuuri: hieman ehkä turhan vetelä, mutta keittoannokseksi sopivampi verrattuna tosijenkki "puuroon"
***maku: herkkua. NAM! Paprika oli ehkä tarpeeton..? Ilmankin olisi pärjännyt. Toisaalta se anoit hauskan värin ja toi ehkä lämpöä makuun
***Simpukoiden tekstuuri oli hyvä: juuri sopivan kypsä. Ei yli-sitkeä, eikä puoliraa'an pehmoinen.
***...kampasimpukat eivät kylläkään ole niitä mitä piti :)
***Ensikertaan!!