Aioli

..suomalaisempaan suuhun valkosipulimajoneesi.
Onhan "aioli" nyt tyyllikkäämmän kuuloinen nimi kuitenkin.. :)

Miltein peston kanssa samaan sarjaan: minkä tahansa kastikkeena. Aioli toimii aivan upeasti mitä moninaisimmissa paikoissa... Juuri eilen sillä pohjustettiin pizza (muina osina tuoretta chiliä, paprikaa ja sipuli-riisi-paistosta ja grillattua ananasta.. nam)
Ennenkaikkea aioli on vain otsikko. Siitä alkaa muokkailu, modailu, tunnelmointi ja viilailu..

1) Simple as chips! Kananmunasta keltuiainen kulhoon, valkuainen talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten. Mausteiksi tilkka valkoviinietikkaa, sitruunan kuorta ja mehua, teelusikan-kärjellinen Dijonia ja ripaukset suolaa ja sokeria.

2) Samaan syssyyn vielä muutama valkosipulinkynsi. Murskattuna tai muuten vaan muhjustettuna!

***tässä nousee esiin ne paljon puhutut "makuasiast". Joskus 1 valkosipulinkynsi riittää, ehkä se on jopa liikaa. Joskus taas viidestäkään ei tunnu saavan tarpeeksi...
***sitruunankuoresta ja -mehusta saa kokonaisuuteen tarvittavan pirteyden. Etikkaakin voi laittaa teelusikallisesta muutamaan ruokalusikkaan.
***riippuu toivotusta tuloksesta: enemmän potkua, kirpeyttä ja piristystä -> enemmän sitruunaa ja etikkaa. Enemmän pehmeyttä ja tasaisuutta -> vähemmän sitruunaa ja etikkaa.

3) Hiljaahiljaa valutellen ja voimakkaasti vispaten sekaan oliiviöljyä. Yksi keltuainen kuulemma sitoo muutamia desejä (1,5-2dl) öljyä..

***..mutta tämäkin käytännössä makuasia: enemmän öljyä -> enemmän majoneesia ja löysempi koostumus. Vähemmän öljyä -> kuohkeampi lopputulos, joskin vähän jämäkämpi..

..voilá! Perusrunko valmiina.

Aioli on hillitöntä-herkkua ihan sellaisenaan. Sopii lihan, kalan, kanan ja kasvisten kanssa loistavasti.. Niksejä toki voi alkaa tästä eteenpäin kokeilemaan..

***taaemmassa nokareessa mukana puolikkaan sormen mittainen pala tuoretta chiliä, hienonnettuna ja ripaus kuivattua chiliä..

***chilin ja valkosipulin liitto toimii tulevana kesänä harmillisen hienosti grilliruoan seurassa...

Seuraavaan köökkikokeiluun menee todennäköisesti melkoinen tovi. Ensin lomareissuun, sitten koulun puolesta leirielämää toispuolella Suomea. Jää nähtäväksi miten reissu-olosuhteissa pystyy ruokafiilistelemään.....toisaalta: AINA pystyy ruokafiilistelemään.. :)

Coleslaw

..varhaiskaalista.
Kyseinen räätti sai ajattelemaan nyky-yhteiskuntaa ja nykyajan ruokakulttuuria. Miksi nykyään pitää kaikkien saada kaikkea? Aina, kaikkiaalla ja kaikesta huolimatta? Mihin on kadonnut inhimillisyys, maanläheisyys ja rajallisuus? Luuleeko ihminen, että tilanne tulee aina olemaan näin "valmis"? "Omnipotentti"?

:) avautumis-puuska seis. Se ei kuulu tänne. Anteeksi.
Takaisin olennaiseen!

Löysin kaupan hyllyltä ihmeellisen raikkaanvihreän varhaiskaalin ja ajattelin tarttua tilaisuuteen! Coleslaw - tämä fantastinen Amerikan tulijainen grillaus- ym. tunnelmiin. Äärimmäisen oleellinen osa kesäkokin repertuaaria!

***puolikkaasta, noin kahden nyrkin kokoisesta kaalinkipaleesta tulee loistavasti 3-4:lle

1) Kaali suikaleiksi! Porkkana raasteeksi. Omenat raasteeksi. Lisäksi pienenpieni, n 1/4-osa punasipulista. Myös raasteeksi.

***Jos on terävä veitsi, kannattaa maltilla siivuttaa kaali niin-ohkaiseksi-kuin-pystyy. Jos välineet on "viimekesän"-terässä, voi senkin tietty raastaa.

2) Maustesoosi kasaan: kermaviiliä, valkosipulimajoneesia, suolaa, pippuria, oliiviöljyä ja vaaleaa Balsamicoa

3) Kaikki yhteen kookkaaseen kulhoon, kunnolla sekaisin ja tarjolle!

***lopputuloksesta unohtui kuva. :) perinteinen coleslaw ei välttämättä mikään missi-ykkönen olekkaan.. ehkä hyvä näin. :)
***e.m. ikäänkuin Traditional Coleslaw. Ilman kommervenkkejä ja kikkailuja. Runkoresepti.
***twistiä mukaan vaikka millä mitalla! Punaista kaalia? Savojinkaalia? Kiinankaalia?
***..selleriä? muita sipuleita? ..ehkä makea lisäys vaikka aprikoosista?
***maustekastikkeeseen chiliä? timjamia ja sinappia? ..tilkka olutta, nestesavua, chiliketsuppia ja mustapippuria niin että tuntuu?
***taivas rajana. Onneksi on koko tuleva kesä aikaa kokeilla!!!

Pasta al porro

..mielummin kuin "purjopasta".
Nimi ei välttämättä ole se houkuttelevin, mutta - voi pojat - mikä menetys jos ei uskalla tätä koettaa.
Aivan ihmeellisen herkullista.
Suosittelen.

1) Iso purjo puoliksi ja pikaiselle pesulle. Kuivimmat, tummimman vihreät latvaosat ja muutamat uloimmat lehdet voi repiä syrjään..

***MUISTA pestä niin että vesi valuu "latvaa" kohti, muuten lika valuu vain syvemmälle purjon uumeniin. Kerrosten välissä on usein multaa, hiekkaa sun muuta mömmöä.

2) Suurinpiirtein sormen levyisiksi suikaleiksi..

3) Pannulle kylmään oliiviöljyyn ensin murskattu valkosipulinkynsi ja puolikas silputtu punasipuli
4) Maustuneeseen öljyyn purjot mukaan. Pintaan suolaa ja mustapippuria. Ripaus timjamia myös mausteeksi..
5) Kasvis- TAI lihalientä nesteeksi sen verran että purjot juuri ja juuri peittyvät.. Myös lorausta valkoviiniä suosittelen!!

6) Porisevien purjojen päälle ilmakuivattua kinkkua "kanneksi"..

***Parmankinkkua, serranoa, ibericoa..
***jos haluaa makua vaihdella, miksei salamia tms. "jämäkkää" ja kuivakkaa kinkkua..

7) Kansi päälle ja pienellä lämmöllä ≈ 30 min hauduttelua..

8) Lopuksi vielä kinkkut pois päältä ja viipaleiksi, mukaan loraus kermaa ja tilkka vettä jos tarpeen..

Matkan varrella pastat kiehuman ja "al denteinä" vielä kastikkeen joukkoon... Kaikki sekasin ja lautaselle..

A tavola!

***wau.

***mielettömän jännä, uusi, mielenkiintoinen ja tervetullut kokeilu.

***maussa purjon maanläheinen maku, mutta hauduttamalla jotenkin makeampi ja silkkisempi..

***tekstuuri huulilla-pureskeltavan pehmeää.. Muutamat siellä-täällä kinkkusuikaleet toivat suutuntumaan todella tarvittavan lisän...

***herkkua. Uudelleen varmasti vielä lähitulevaisuudessa. Ehkä salamin-alla-haudutettuna? ..tai voisihan kinkun jättää täys-vege-mentaliteetilla kokonaan syrjään: päälle vaikkapa ohutta kesäkurpitsasuikaletta?

Uunikuha

..kokonaisena. Ai että, herkkua!
Kilohinnaltaan myös miellyttävämpää. Ehtaa kokonaista kalaa! ...namnamnamnamn...

Hovihankkijan kalatiskiltä osui silmään tuorean näköisiä kokonaisia kuha-vonkaleita. Aiemmin kokonaiset kalat on nähty vain savustuspöntössä - nyt kerrostalon kotikeittössä! Wuhuu!
Tekotavat myös häkellyttävät helppoudellaan ja mullistavinta kaikessa: maku..

1) Vonkaleelta ensin vatsa tyhjäksi ja pesulle! Kylmällä vedellä, riittävän huolellisesti..
2) Täytteet valmiiksi viipaleiksi: muutama sitruunapalanen, pätkä lehtiselleriä, pieni palanen tuoretta chiliä ja kipale sipulia..
3) Kalalle ympäriinsä oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Joka puolelle!
4) Täytteet kyytiin..

***leikkasin pään kalalta irti. :) ajattelin että ilman sitä se näyttäisi kivemmalta tarjottavana..
***JOS sen olisi jättänyt, olisi kyytiin mahtunut enemmän täytteitä ja näin mahdollisesti lopputuloksessa enemmän makua..? Empä tiiä. Ensikerralla kokeilen!

5) ..nyörillä solmuun. Pellille ja 175°-uuniin, ≈ 30min josta viimoiset 10 min folion alla..

***"petinä" kalan alla oli yksi silputtu sellerinvarsi, loput sipulista ja sitruunamehua.. En tiiä oliko niillä vaikutusta, mutta tulipahan laitettua. :)
***allahan oisi ehkä voinut olla kylkiäsi-kasviksia?

Kyytipojan rooliin pääsi paistettua punasipulia ja broccolia.. Ja valtava sitruunanlohko. :)
Kala uunista, nahka rullalle ja tarjolle!
Nam.

***wau.
***äärettömän pehmeää ja mehukasta. Haudutettunakin tuoreen kalan makuista, samettista ja herkullista.
***Ruodot tosin olivat toki tallella.. Niitä sai hetken nyppiä lautaselta.
***sisuksen aikaansaamaa nyanssia en osaa arvioida: ehkä vaikutti, mutta JOS niin melko laimeasti..
***Ehkä täytteellä saisi enemmän efektiä jos koko uuniajan pitäisi foliota ympärillä? ...tai jos sisuksessa olisi jotain makuisampaa (esim. pelkästään yrttejä ja sitruunaa? ..pelkästään chiliä?)
***jotain höyrystyvää sisään kuitenkin kannattaa laittaa. Kuivista aineista tuskin makua "liukenee"..

Uuniherkkusienet ja räjähtänyt munakoiso

..eli muutama nopea muistiinpano lähimenneisyyden kömmähdyksistä. Näistä aina oppii niin valtavasti - toivottavasti. Tarvitsee vain ensikerran tullessa muistaa oppimansa...

***ensimmäinen muistutus koskee tulevaa kesä- ja grilliruokakautta: homejuustotäytteiset herkkusienet kannattaa säästää kesän grillailuihin. Ne EIVÄT ole sama ruokalaji talviaikaan kotiuunissa tehtyinä..
***..ellei muista muutamaa elintärkeää osa-aluetta.
***UUNITUS-aika ja LÄMPÖTILA: y.o. pallukoille sattui klassinen unohdus.. 200°-uuni sammutettiin, ehkä noin kolmen vartin päästä siitä muistin että tarjottava oli vielä sen uumenissa. Lopputulos oli nihkeän-nahkeaa, pinnasta jo kuivunutta herkkusientä. Ei pehmeää mehukkuutta, niinkuin toivottiin.. Eli: riittävän kuumaan uuniin, riittävän lyhyeksi aikaa. Parhaimmillaan voisi toisenpuolen pinnan paistaa pannulla?
***..ja pekonia. Sitä ympärille -> pikaisesti kuumalla pannulla ympäriinsa -> uuniin.

***munakoison kypsennys uunissa. Tässä keittiössä tätä on tehty tuhottoman monta kertaa - eikä kertaakaan ole käynyt näin. :)
***Baba Ganoush oli taasen tekeillä. Uuni 200°-asteessa ja möhkäle viihtynyt siellä jo hyvän tovin, n.45 min.. Ehdin aloitella muiden osasten valmistelua. Blenderi esiin..mausteet valmiiksi.. kunnes yht'äkkiä BUM! - ..eikös se ollut uunin munakoiso, jonka kuoret olivat riekaleina pohjalla - ihan kuin kuivaa pahvia - ja munakoison sisus kiinni-palaneena ympäriinsä pitkin uunin sisäreunoja.
***opetuksena VARMUUDEN VUOKSI tulevia kertoja varten: muutama pieni reikä, haarukalla tai veitsen kärjellä, munakoison pintaan ENNEN uunitusta..