Pizzahummus

..eli pizzammus tai hummizza.
Pizzamakuista vegelevitettä. Simppeli hummus, lisänä tomaattipuréta ja maustetta tuomaan plättyelementtiä makumatkaan!

1) Kulhoon kikherneet, tomaattipureepurkki, sitruunamehu, oliiviöljyä, suolaa (vain ripaus!!!), mustapippuria, tuoretta basilikaa ja valkosipulinkynsi
2) Sauvasekoitin surisemaan! Seos tasaiseksi.

***nakkasin matkaan vielä pienen palan punasipulia ja yhden tuoreen tomaatin

Hyvää, hauskaa, jännää mutta perinteistä.

***klassisesta hummus-mausta jäi uupumaan tahinin paahteisuus.
***..toisaalta ehkä pizzassa se ei olisi huippua ollutkaan :)

Revittyä kanaa, "shredded chicken"

..eli nyhtökanaa.
Revitty kuulostaa miunmaunmukaan houkuttelevammalta.
"Nyhtö"-sitäsuntätä ja mitäsunsattuu. Näitä on nykyään joka lähtöön. :)
Hyvä niin, sillä kyseisen kypsennystyyli ei vielä välttämättä tarkoita mitään. "Nyhtö" on näinollen siis vain yksi konsti lisää tunnelmoida valmistustapoja!

1) Uuni 125°-asteeseen odotelemaan
2) Vuoan pohjalle loraus rasva-ainetta. Kyytiin maustesekoitus: hienoksi silputtu punainen ja valkoinen sipuli. Tomaatti. Loraus chiliketsuppia. Tilkka nestesavua ja soijaa. Chiliä, oreganoa, ja mustapippuria.
3) Soosiaineet sekaisin, fileet kyytiin. Vieri viereen, pari kertaa pyöritellen.
4) Vettä vuokaan juuri ja juuri niin paljon, että fileiden pinta peittyy..

5) Vuoka uuniin. Kerran tai kaksi kypsennyksen aikana kannattaa viipaleita käännellä.
6) Kokonais-uunitus-aika n. 3-4h.

***mitä enemmän sitä enemmän (makua, pehmeyttä, tunnelmaa, tekstuuria...kaikkea:)

7) Uunituksen jälkeen fileet lautaselle. Haarukalla repien suikaleiksi!
8) Kastikeainekset pieneen kattilaan ja liedelle! Ylimäärä nesteestä kiehutellen pois. Kana sekaan. Nopsasti pyöritellen vielä makuainesta lihan ympärille!

Tarjolle!
..esimerkin omaisesti sämpylöiden välissä.

***herkkua tällainen olisi myös vaikkapa uuniperunan ohessa, paistetun "deep-down-south" riisin kanssa, hodarissa..
***makuamakuamakua.
***Tässä hieman turhan paljon "punaisia" makuja miunmaunmukaan (tomaattia, chiliä). Mustapippuri, rosmariini, sinappi, curry...?
***kunnon, isoja koipireisi-paloja tai niitä nahallisia rintaleikkeitä -> isosti enemmän, parempaa makua! (nahat syrjään uunituksen lopussa, ennen "repimistä"!)

Lasagne "zucchini-pesto-pistacchio"

..maagista makuyhdistelmää saapamaasta.

Kesäkurpitsaa, pestoa ja pistaasipähkinöitä!

En tunnelmoi enempää. Kehoitan kokeilemaan. Tavalla tai toisella.

Äärimmäisen herkullinen kolmio.

Tässä lasagnelevyjen tilalla kesäkurpitsaviipaleita.. Toki mukana olisi voinut olla ihan perinteisin-ottein pastalevyjä, kesäkurpitsa mukana vaikkapa kuutioina tms. Kasvisten vetovoima sai kuitenkin yliotteen :)

1) Zucchini juustohöylällä ohkasiksi siivuiksi..

2) Pistaasipähkinöitä puoli mukillista. Kuoret pois ja murskaksi!

***ei liian jauhoksi. Kokkareita kuuluu jäädä :)

3) Täytteena: oliiviöljyssä kuullotettua keltasipulia. Mukaan n. 1dl risottoriisiä. Pyörittelyä kunnes riisi kiiltävää
4) Sekaan muutama porkkana, pikkurillin pään kokoisina kuutioina ja purkillinen isoja valkoisia (voi-) papuja!
5) Vettä matkaan niin että kokonaisuus juuri-ja-juuri peittyy. Hiljaista hauduttelua ilman kantta, kunnes riisit al dente ja porkkanat vähän pehmenneitä. N. 8min..
6) Valtava klöntti parasta pestoa mausteeksi!

***kermaa ja tilkka valkoviiniä. Niillä vielä ekstra-Italia-tunnelmaa ensikerralla! Ja tuoretta basilikaa!!
***omatekoinen pesto olisi tietysti se ainoa oikea option

7) Uuni 200°-asteeseen. Vuoan pohjalle tilkka oliiviöljyä ja osaset kyytiin! Zucchiniviipaleita - täytettä - parmesaaniraastetta ja kevätsipulia - zucchiniviipaleita - täytettä...
8) Pinnalle muutaman kananmunan ja maitotilkan munamaito..
9) ..uuni 170°-asteeseen. Kypsytysaikaa rauhallisesti n-50min.

A tavola!

***uuniaika saakin olla kunnon mittainen. Kasviksista ja riisistä haihtuu yllättävän paljon nestettä, lopputuloksen ei toivoisi olevan liian kosteaa.. Liian kuivaksi ei varmaankaan voi tätä saada! :)

***pinnalle vielä kourallinen jonkinlaista herkku-goudaa taikka mozzarellaa...?

***Zucchini-pesto-pistaasi. Muista. Käytä. Nauti.

Avokadorisotto

..Avokadopasta oli pari vuotta sitten köökki-ideoinnin huiskeessa jopa melkoinen ilmiö. Valtavasti kiinnostusta ja kokeiluja nostattanut idea!

Menneiden talvien lumia - toisinsanoen :)

Avokadorisotto puolestaan on nyt kuumempi juttu. Päivitetty versio :)

Pohjalle perus risotto bianca, päälle "yksinkertaistettu" guacamole. Mahtavaa, miten äärettömän yksinkertaista voi herkkuruoan luominen ollakkaan!

1) Risoton valmistamisesta kannattaa aloittaa: oliiviöljy - valkosipuli - keltasipuli - kuullotus - riisi mukaan - kasvislientä vähitellen - valkkari - parmesaania - valmis!

2) Sivuun jäähtymään..

3) ..sillä välin avokado halki-poikki ja kulhoon! Mukaan ronskisti limeä, suolaa, oliiviöljyä ja rohkea kourallinen korianteria!

4) Sauvasekoittimella sileäksi..

5) ..risoton kyytiin. Sekaisin.

***kuvassa valokuvausteknillinen amatööri-urpoilu, eli ylivalottunut lusikka.

..ja vielä jotenkuten kuumana (t.s. toivottavasti-edes-kädenlämpöisenä) tarjolle!

Tässä savupaprika-maustettujen grillattujen herkkusienten seurassa!

***risotosta uupuu olennainen. Kermatilkka lopussa. Älä edes yritä tätä ilman sitä!

***herkullista tästä tuli kokonaisuudessaan kuitenkin! Nam! Ehkä kerman pois-jättäminen toisaalta jätti avokadomössölle tilaa pehmentää kokonaisuutta..

***..jos molemmat olisi olleet mukana, ois lopputulos saattanut olla liiankin vetinen..?

***limeä ja korianteria ei voi laittaa liikaa.

Nyhdetty munakoiso, nyhtökoiso

..pulled eggplant. Nyhtömunakoiso.
Ai että! JES! Munakoiso on ollut toistaiseksi tämän kesän kasvis-numero-uno.
Tajuttoman monimuotoinen, moneen taipuva, monta makua mukanaan kantava, täydellisen tekstuurin omaava kasvikunnan tuote. Huh. Positiiviset superlatiivit loppuvat mun sanavarastosta kun yritän kuvailla suhdettani munakoisoon :)

Nyhtöpossu oli suurinpiirtein viimekesän grillitrendi. Nyhtökana on nostellut tänä vuonna päätään. Grillitohina ei vielä kunnolla ole päässyt tänäkesänä valloilleen, sillä syksyiset säät ovat vieneet meiltä jo kesäkuun. Toivottavasti loppuvat pian.

p.s. Miunmaunmukaan - veikkaisin että joulun päivinä on suurinpiirtein samanlainen sää. Tässä köökissä on ihmetelty +8°-sadesäätä..
p.p.s. maailman-parasta, omaa-isääni lainaten: "ei ole huonoja säitä, on vain huonot varusteet". Totta :)

Takaisin ruokajuttuihin!
Nyhtökoisoa.
***Herkkua. Aivan uskomatonta herkkua. Marinadin maku ratkaisee, eli muokkailujen mahdollisuudet ovat rajattomat!

1) Grilli kuumaksi! Munakoison pinta paahtumaan, puolelta ja toiselta ja kolmannelta..

***t.s. muutamaan kertaan käännellen.
***sähkögrilli...anteeksi. Kaasua tai hiiltä sen olla pitäisi. Nyt ei ollut vaihtoehtoa. :)

2) Rypistyneet möhkäleet hetkeksi jäähtymään..

3) ..Puoliksi ja manuaalisesti, sormilla nyhtäen kuoret syrjään.

***varovasti, ettei munakoisoa itseään lähde kuorten kyytiin. Kaikkea kuorta ei tartte saada pois! Pienistä hiiltyneen kuoren palasista saa upeaa maku-lisää!

4) Marinadi: oliiviöljyä, pimentoa, chiliä, oreganoa, nestesavua ja reeeeeilusti mustapippuria.

***hyvä, muttei paras.
***joku simppelimpi, suoraviivaisempi olisi parempi. Loraus vaaleaa olutta, mustapippuria, timjamia ja valkosipulia?

5) ..kuoreton munakoiso nyhtää melkein itse itsensä.. Sormilla siis suikaleiksi!

6) ..marinadin kautta uunipellille.
7) 200°-uuniin, noin puoleksi tunniksi. Pariin otteeseen voi haarukalla vähän nostella ja käännellä suikaleita!

..uuniaikaa toisinsanoen niin pitkään kun tahtoo. Liikaa ei voi käyttää, sillä munakoisot kyllä kestää kuivumista. Mitä pidempään, sitä kuivempaa ja sitkoisempaa nyhtökoisoa. Vähän vähemmän, mehevämpää ja pehmeämpää.

***waude.
***uusi ykkös-räätti on miunmaunmukaan löytynyt!
***Marinadi vaatii vielä vähän viilaamista, mutta lopputuloksen teksuuri ja munakoison maku itsessään vie kielen mennessään.
***Kehoitan kokeilemaan :)