Muffuletta

..eli tosi iso voileipä.
oi, mutta muffuletta kuulostaa vain niin hirjasti herkullisemmalta! :)

Tällaisia räättejä löytyy interwebbin ihmemaailmasta ja ruokalehtien sivuilta loputtomasti. En tiedä, voiko tässä enää tehdä mitään kovinkaan uutta  tai mullistavaa. Aika monenlaisia juttuja on aikainsaatossa ihmiset kokeilleet!
Mutta kerta se on ensimmäinen aina itse kullekkin. Tässä tämän köökin ensimmäinen Muffuletta! Ei varmastikkaan viimeinen! Nam!

***huom! Herkullisuuden salaisuus on lähtöisin leivästä. Huolellinen, itse vaivattu, tunnelmalla ja tunteella touhuttu kimpale varmistaa nautinnollisen elämyksen!

1) Tässä oli nestettä 3 dl (2dl vettä + 1dl kermaa). Ripaus merisuolaa ja hunajaa. 1/2 pss. kuivahiivaa. 1rkl oliiviöljyä. 2dl kaurahiutaleita ja varmaankin yhteensä noin 4dl vehnä- ja maissijauhoa.
2) Alustus pehmeän löllöksi taikinaksi, saa jäädä kunnolla kosteaksi! Kohotus, 1h. Kuplat pois. Leivinpaperille. 200°-uuniin, ≈ 20 min.

3) ..tällä välin muut osaset valmiiksi: nestesavulla ja tuoreella chilillä maustettua, muscovadosokerilla karamellisoitua sipulisettiä. Chipotle- ja sinappijauheella maustettua kermaviiliä. Salaattia. Kurkkua. Kesäkurpitsaa. Grillivastuksen alla paahdettua paprikaa ja cheddaria.

***chipotle ja hienoinen lisäys sinappijauhetta. Wau. Todella herkullinen kombo!

4) Jäähtymisen jälkeen leipä puoliksi. Haarukalla molemmin puolin hieman pehmeää sisusta syrjään, jotta täytteet mahtuu paremmin!

5) Toiselle puoliskolle kermaviili, toiselle sipulisetti..

6) Juustot, salaatit..

7) Loput rehut: kesäkurpitsat, kurkut ja paprikat..

8) Puoliskot päällekkäin..

9) ..viipaleiksi..

..ja tarjolle!

***juuri niin herkkua kuin voi kuvitella
***keräsi ok palautteen makumaailmojen lahjomattomilta kriitikoilta! Jossainkohtaa täytyi siis olla onnistunut! ..tai sitten siihen vaikutti vain seura ja tilaisuus..hmm.. :) Kiitos viimeisestä, Juho!
***chipotle-sinappijauhe. Muistiin!
***'til we meet again...

Parmesan Perch

..eli parmesaani-affenaa! :)
Englanninkielellä ahvenen nimi sopii otsikkoon paremmin.

Ai että mikä visio. Makua, makua, makua ja ulkonäköä. Kaikenlisäksi vielä mielenkiintoinen kala ja yksinkertainen valmistustapa!

1) Ahvenfileet esille! Panerointimuru valmiiksi: parmesaania raastettuna, korppujauhoja ja mantelijauhoja. Ripaus suolaa ja valkosipulijauhetta.

2) Huolellinen taputtelu! Panerointimurua joka puolelle!
3) Fileet leivinpaperille ja ohuesti hyvää oliiviöljyä pintaan
4) 225°-uuniin, keskitasoa ylemmäs, 10 min. Sitten grillivastus päälle, fileiden kääntö ja rapea pinta vielä toiselle puolelle!

..yksinkertaisesti tarjolle.

***Visio oli hyvä. Varmasti voisi olla herkullinen ja hyvä ja näyttävä!
***Maku katosi johonkin... Silkkaa mystiikkaa. Ahvenen omamaku ei juurikaan ollut esillä. Parmesaanin suolaisuus unohtui. Valkosipuli ja mantelimuru ei erottunut lainkaan.
***Tekstuuri oli hyvä: pinnasta rapea. Läpikypsä ja mehukas!
***..kaikenkaikkiaan lopputulos oli laiha!
***ENNEN panerointia fileiden pintaan pitäisi laittaa muutama sipaisu yrttimaustettua oliiviöljyä, sitruunamehua tai jotain muuta makuistajaa
***Murun sekaan ainakin yksi murskattu valkosipulinkynsi ja enemmän parmesaania
***kypsennys oli loistava.

Quornlasagne

..eli kasvisvaihtoehto hyvin tunnetusta italia-annoksesta.
Hieman jopa turhankin nirppanokkainen lähestymistapa: kaikki kuten jauhelihalasagnessa, mutta kasvisvaihtoehdoilla!

Ruuanlaittoon kannattaa upottaa aikaa. Lautaselle päätyy aivan uskomatonta herkkua, mikäli valmistamiseen käyttää aikaa, tunnelmaa ja ajatusta. Ehkä näin ripaus rakkauttakin päätyy mausteeksi..?
Onnistunut lopputulos: maku, tekstuuri, tuoksu ja tunnelma kuin suoraan saapasmaasta! Quasi perfetto..

1) Vege-esivalmistelut. Kuutioiksi porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Punasipulia, keltasipulia, purjosipulia ja valkosipulia. Pieni pätkä tuoretta chiliä ja muutama aurinkokuivattu tomaatti.

2) Pannu lämpiämään. Valkosipulit, chilit ja aurinkokuivatut tomaatit välittömästi matkaan. Oliiviöljyä pohjalle..

3) Sipulit mukaan kuullottumaan.. Hento väri pintaan!

4) Porkkanakuutiot paistumaan..

5) Kesäkurpitsakuutiot myös..

***molemmille lievä ruskistus! Paahtunut porkkanakuutio tai kesäkurpitsapalanen kantaa massiivisesti makua mukanaan..

6) Purkillinen tomaattimurskaa ja muutama punaviinijääkuutio. Ehkä tilkka vettä, jos näyttää siltä että tarvitaan..

7) Jäinen quorn-rouhe suoraan pakkasesta pannuun!

8) Kansi päälle ja hiljaisella lämmöllä hautumaan..

9) Odotellessa munamaito valmiiksi: kauramaitoa ja muutama kananmuna. Kourallinen vintage-cheddaria ja parmesaania tuoreeltaan raastettuna...

10) Tomaattikastikkeeseen puoli-ruukullista tuoretta basilikaa! Pannu pois levyltä!
11) Lasagnen kasaus. 200°-uuniin. ≈ 30 min

***tomaattisoosia..lasagnelevyjä..munamaitoa. Tomaattisoosia..lasagnelevyjä..munamaitoa.. Sinnetänne väleihin tuoreita basilikanlehtiä ja raastettua parmesaania..

..a tavola!

***uuniaika meni yli. Kokonaisuus kuivui hieman liikaa...hö.
***maku onneksi oli juuri sitä mitä saattoi toivoa.. Tekstuuri oli selkeä: kerrokset selvillä ja paketti kasassa.
***lisää vegejä. Ehkä munakoisoa? paprikaa? Pari puikkoa lehtisellerinvartta..?
***Quornrouhe toimi hyvin. Maku tarttui!

Chipotle-hernerouheburgeri

..hernerouheburgerin toinen tuleminen.
Paremmin. Herkullisemmin. Näppärämmin. Ai että, tällä konstilla touhutaan varmasti tuonnempana vielä monenmonta tekelettä!

Edellinen hernerouheburgeriluomus oli käsittämättömän monimutkainen. Aivan liian monta vaihetta, ainetta, osaa ja tekijää.
Nyt suoraviivaisemmin. Enemmän ainoastaan makua ja tunnelmointia!

1) Vettä kiehumaan. Vedenkeittimellä onnistuu erinomaisen helposti!
2) Hernerouhe ja vesi 1 : 1 - suhteella kulhoon. Kelmu, kansi tai mikävaan päälle. Muutama minuutti turvottelua..
3) Samaan kulhoon mausteet: tuoretta chiliä, valkoista ja keltaista sipulia, Chipotletahnaa, chiliketsuppia, tahinia ja ruokalusikallinen vehnäjauhoa.

4) Massa tasaiseksi ja kylmään tekeytymään!!

***yrtti puuttui! hö. Oregano tai timjami olisi ollut kuin kotonaan.. Ehkä ripaus rosmariinia tai persiljaa..

5) Kylmästä massasta käsin taputellen halutun kokoisia piffejä!
6) Kuumaan, rypsiöljyttyyn paistinpannuun. KUNNON paistopinta molemminpuolin!

..ja tarjolle juuri niinkuin halutaan! Sämpylöiden välissä, juuston, sipulisetin ja rehujen kanssa tämä olisi ehdottomasti parhaimmillaan!

***nam. MAKU oli huippua. Juuri sopivaa poltetta, hentoa savuisuutta, täyteläistä pehmeyttä.
***Tekstuuri jäi ehkä hieman liian karheaksi. Haudutusaikaa enemmän! t.s. Enemmän vettä ja pidempään kannen alla!
***ruokalusikallinen vehnäjauhoa on korvaamaton. Kananmuna voisi olla toinen yhteen-nitova-tekijä, mutta sitten jotain kuivaa ainesosaa täytyisi lisätä. Tämä taas tietäisi potentiaalisesti makukokonaisuuden laimentumista..

Joulun makuinen omenamuru

..tänä vuonna Joulu on äärimmäisen salaperäisesti hiipinyt paikalle.
Tenttitouhottaminen on väkisin vetänyt ajatuksia arkeen. Sää on ollut samanlaista kuin viime Juhannuksen aikoihin - ei kovin talvista ainakaan.

Jos ei joulua tule ulkoilmaan, niin se täytyy loihtia sisätiloihin!
Vaikkapa lykkäämällä joulun-twistiä omenamurujälkkäriin! Aikaisempia kokeilua on tehty (esim. tällöin) ja "runkoresepti" on kaikessa yksinkertaisuudessaan todettu pomminvarmaksi!

1) Kulhoon: omenat sormenpään kokoisina kuutioina. Muutama luumu pariin-osaan-pilkottuna. Maizenaa ruokalusikallinen. Joulu-lisä = pienehkö loraus siirappia, ripaus vanilijasokeria, pomeranssinkuorta, kanelia, kardemummaa ja muskottipähkinää!

2) Toisessa kulhossa muruseos: 50g margariinia ja 1,5-2 dl kaurahiutaleita. Pienenpieni ripaus suolaa ja sokeria

***luumu, omena, kaneli, pomeranssi... Piparkakkumakua eli jouluntaikaa! :)
***omenana voi käyttää ihan-mitä-vain. Kaikilla saa hieman twistiä lopputulokseen!
  Royal Gala = pehmeä, rakenne katoaa melkein täysin lämmitettäessä (t.s. pehmenee aikalailla!), maku on yllätyksetön, mausteet kulkevat hyvin kyydissä!
  Granny Smith = ehkä hieman turhan kirpsakka, pysyy koossa myös uunituksen jälkeen. Kirpeys vie vähän jalansijaa mausteilta
  Pink Lady = miunmaunmukaan. Enemmän omaa makua kuin Galassa mutta tilaa jää myös mausteille! Tekstuurissa juuri sopivasti pehmeyttä ja purtavaa!
  Kotimaiset = ..ovat tietty sesonkiaikaan ehdottomasti numero uno. Kaikinpuolin parhaita :)

3) Uuni 200°-asteeseen. Hedelmät vuoan pohjalle, muruseos käsillä ripotellen päälle.
4) Keskitasoa alemmas, ei ihan pohjalle. ≈ 20 min.

***uuniaika on makuasia:
vähemmän -> hedelmissä enemmän purtavaa tekstuuria, vähemmän pehmeyttä ja mehevyyttä. Pintamurusta puuttuu rapeus
enemmän -> kokonaisuus yhtenäisempi, mehukkaampi. Pintamuru rapea.

Kullanruskeasta pinnasta tietää, että on jälkiruoka-aika!
p.s. Parhaimmillaan suoraan uunista, höyryävän lämpimänä, jäätelön kanssa.

***nam. Hauskasti joulua makumaailmassa!
***muruun olisi voinut murskata muutaman piparkakun mukaan!
***..ja manteleita!
***..ehkä pieni kourallinen granaattiomenaa?

Munakoisosuikaleet

..öö. Eli tavallaan samankaltaista kuin taannoinen nyhtökoiso, mutta kokonaisempina suikaleina ja paremmin maustettuna!! ;)

1) Munakoiso pesulle ja uuniin! Muutama kolo veitsen kärjellä munakoison pintaan, jotta se ei poksahda! 200°-astetta ja puolisen tuntia

***puolessa välissä voi kääntää. Ei ole pakko :)

2) Mausteöljy kulhoon tekeytymään: oliiviöljyä, Pimentoa ja valkosipulijauhetta

***ei muuta. Yksinkertaisuus ennenkaikkea.

3) Munakoiso uunista. Puoliksi. Jäähdytys. Suikaleiksi.
4) Muutamalla talouspaperinpalalla painellen hieman nestettä pois koisoista!

5) Suikaleet makuöljyyn. Pyörittelyä ympäriinsä. Pellille. Alatasolle. Uuniin, kiertoilma, 150°.

***tärkeintä on että koisot menevät yhteen tasoon. Ei päälleekkäin!
***jossain vaiheessa voi soiroja hieman käännellä. Ei ole pakko :)

6) Uunitusta muutama-kymmenminuuttinen 150°-lämmöllä. Loppuun vielä grillivastus ja kunnon hönkä, >250°!

..tarjolle! Tacon täytteeksi tällä kertaa!

***..mutta sanoisin että tämä olisi kuin kotonaan kesän grillitouhuissa, BBQ-paistetun riisin kanssa, paistettujen perunoiden kanssa jne..

***makua. MAKUA! Jes!!

***Munakoison kuori olisi ehdottomasti pitänyt jaksaa nytää irti. Melkoisen purtavaa tavaraa...

Kebakot soijarouheesta

..ja mukana vihdoin ja viimein makua JA tekstuuria! Jes!

Soijarouhe kun yleensä on miunmaunmukaan haastava raaka-aine: tekstuurista on miltein-mahdoton saada miellyttävää ja maustaminen menee useimmiten metsään.
Tälläkertaa kuitenkin, ah. Nyt ruksi kalenteriin onnistumisen merkiksi!
Rapeutta, kiinteyttä ja pehmeyttä. Makua, makua ja makua.

1) Muutama desi vettä kiehumaan, kasvisliemikuution palanen mukaan.

***ohjeet onnistumiseen no.1: veden ja rouheen suhteella on ehkä se suurin vaikutus lopulliseen tekstuuriin. Yksi yhteen on ainoa oikea!

2) ..eli: kun kasvisliemi kiehuu, levy pois ja rouhe sekaan. Sekoitus tasaiseksi ja kannen alla lieden reunalle
3) Lyhyen jäähdytyksen jälkeen mukaan mausteet: tässä mustaapippuria, chipotle-kastiketta, ripaus jeeraa, kuivattua oreganoa, timjamia ja rosmariinia. Kaksi ruokalusikallista korppujauhoja myös! Seos tasaiseksi ja takaisin tekeytymään..

4) ..jahka jonkinmoinen jäähdytys on saatu aikaan, sekaan yksi kananmuna ja kunnon kourallinen perus kermajuustoa!

***juuston lisäys oli hetken mielijohde
***..samalla ohje onnistumiseen no.2!

5) Uuni kuumaksi ja pelti mukaan lämpiämään!
6) Kebakko-massasta leivinpaperille, kostutetuilla käsillä pötkylöitä. Kuuman pellin päälle ja uuniin! 200°-asteessa 10 min yksin-päin, 5 min toisinpäin ja 5 min 250°-kiertoilmalla!

***massan olisi voinut toki pyöräyttää myös varrastikun ympärille ja grillata/paistaa!
***..tällöin pötkylä vaan kannattaa muistaa muotoilla riittävän ohkaiseksi, jotta kypsyminen tapahtuu ytimeen asti!

A tavola! :)

***ah, soijarouhe. Vihdoin ja viimein sain sen taipumaan toivottuun tuotokseen!

***maku ja tekstuuri - napakymppejä kumpikin.

***maussa riittävä tulisuus. Ehdottoman sopiva polte ja pehmeä yrttinen, maanläheinen, hieman savuinen Meksiko-tyylinen loppunyanssi.

***Tekstuuri pinnasta rapea, sisältä pehmeä, kokonaisuus jämäkkä.

***lähellä täydellisyyttä.

***Melko hinteliä kepukoita lopputuotokset olivat. Hieman paksumpia olisi voinut toivoa? Makuun ehkä hienoine happo mukaan..ehkä perus-purkki-jalapenoa? Tilkkanen liemn mehua?

Lohikeitto

..yksinkertaisimmillaan.
En tiedä mikä siinä on :) Lohikeitto menee "Supi-suomalaisten räättien"-kategoriaan, josta löytyvät mm. karjalanpiirakat ja makaronilaatikko. Jostain syystä suomalaisen genomiin on kirjattu mieltymys  kyseisiin luomuksiin.

Lohisoppa on otsikkona kyllä aika avoin. Itse ymmärrän sillä räätin joka A) syödään lusikalla ja B) sisältää lohta tavalla tai toisella. Muut ominaisuudet ovat kokin mieltymysten vietävissä..

*** Kasvikset. Niissä on lohisopan rakenne, väri, tuntuma ja tunnelma!

1) Tähän soppasatsiin pilkottiin purjoa, keltasipulia ja valkosipulia. Nopsasti rypsiölyyn kuullottumaan. Hieman väriä pintaan. Suolaa ja pippuria.
2) Perunaa, porkkanaa, broccolia ja fenkolia sopivankokoisiksi kuutioiksi. Järjestyksessä kattilaan!

*** Ensin perunat ja porkkanat
*** Toiseksi puolet fenkolista ja broccoli
*** Lopuksi loput broccolista
*** Vegeihin voi halutessaan pyöräyttää pienen paistopinnan. Miunmaunmukaan perunakuutioihin ainakin kannattaa!! nam!

3) Nesteja mausteet kyytiin: vettä ja kermaa, mausteina laakerinlehti, maustepippuria ja pienenpieni ripaus valkopippuria.

***kerman voi jättää myös pois. Näin tekevät he, jotka pitävät läpinäkyvästä keitosta. Itse en lukeudu tähän kategoiaan.
***valkopippuria tarvitaan äääärettömän hienoinen ripaus. Liika tulee helposti ja tosiaankin liikaa.

4) Muutama tovi keittoaikaa, kunnes kasvikset lähestyvät haluttua kypsyyspistettä. Lohi kuutioina kyytiin!

..kannen alla rauhallista hauduttelua, kunnes kalapalat näyttävät sopivilta, ehkä 15 min. Lusikka kouraan ja kimppuun!

***heh. Ennalta-arvattavaa, yllätyksetöntä, mielikuvituksetonta, mutta niin äärettömän hyvää. :)
***..toisaalta taivas rajana muokkailumahdollisuuksille!
***lohi kannattaa nakata pakastimeen! -> kuutioiksi jämäkäksi jähmettyneenä ja puolijäisinä sopan joukkoon!
***näin mehukkuus pysyy upeasti mukana!

Gluteenittomat piparit

..todenteolla joulun tunnelmoinnin aloitus.
Nyt vasta :) Viimeviikot ovat olleet melkoista rutistusta. Äärimmäiseen kulinaarifiilistelyyn ei oikein ole riittänyt aikaa. Hyvää muonaa on toki tehty, mutta mitään uutta ja mullistavaa ei ole ollut kokeilussa.

Nyt kaikista-parhaan-kuukauden tunnelmoinnin saa ja pitääkin aloittaa!
Gluteeniton jauho pääsi piparkakkukokeiluun.

1) Kattilaan 100g margariinia ja ≈1,5 dl siirappia. Hiljalleen lämpiämään..
2) Sekaan mausteet: 1 tl - kanelia, kardemummaa, pomeranssinkuorta ja jauhettua inkivääriä. 1/2 tl neilikkaa ja iiiihan pienet ripaukset suolaa ja maustepippuria!

***kokeilu no.1. Maustemäärillä tehdään "se suurin taikuus" piparitaikinassa!
***millä kombinaatiolla ja määrillä tulee parhaita?

3) Nopsan kiehautuksen jälkeen jäähdytys!
4) Kulhoon jauhojen kanssa: 1 dl kaurahiutaleita, 3 dl  gluteenitonta jauhoa. Yksi kananmuna.

5) Massa tasaiseksi. Kylmään tekeytymään...

6) Pala kerrallaan työstettäväksi! Hieman jauhoja kannattaa käyttää kaulimisen helpottamiseksi.
7) Pellille. 200°-uuniin noin kymmeneksi minuutiksi..

..pinnan väri kertoo milloin on valmista!
Nam.

***hyviä tuli!
***kaurahiutaleet ovat jännä lisä piparkakkumassaan. Miunmaunmukaan! ..lisäksi kiva twisti tekstuuriin!
***mausteet. Öh. Hyviä nyt - mutta voisivat helposti olla parempiakin. Miten?!?
***Runkoresepti on toimiva: (100g + 1,5dl) + (≈4 dl kuivia aineita) + mausteet.

Portugalin pannu

..brunssitarjottavaa interwebbin ihmemaailmasta!
Ah, jälleen kerran loputon blogien selailu herätti ajatuksen upean tuntuisesta herkusta.
Hieman samaan henkeen oli taannoin tehty Shaksuhka. Nyt makumaailmaa enemmän välimeren Euroopan puoleisilta rannoilta.

1) Valmisteluja: Oliiviöljyyn valkosipulinkynsi ja pätkä chiliä kuullottumaan. Punasipulia, keltasipulia ja suippopaprikoita suikaleiksi! Kirsikkatomaatteja puoliksi.

2) Oreganoa, chilijauhetta ja mustapippuria mausteina

3) Kansi päälle ja hauduttelua jonkinaikaa: ..eli kunnes kasvikset ovat kunnolla pehmenneet!

4) Oliiviöljyä uunivuoanpohjalle! Kasvikset vuokaan. Lusikalla muutama kolo sinne tänne.
5) Kolojen pohjalle ruokalusikallinen ricottaa. Raastettua parmesaania koko vuoan päälle - niin että tuntuu!
6) Ricottan päälle kananmuna.
7) Vuoka 200°-uuniin. Kypsennystä, kunnes valkuaiset ja keltuaiset sopivasti hyytyneet!

..tarjolle tuoreen leivän kanssa!

Miltein-liian-kova nälkä ajoi ahmimaan herkun suoraan kitaan. Kuvaa valmiista tuotoksesta ei ehtinyt ottaa! :)

***uuni-aika on riippuvainen vain kokoin omasta mielipiteestä! Vähemmän -> valuvampaa kananmunaa. Enemmän -> kiinteämpiä kokonaisuuksia. Vuoan punaisen osan tekstuuri hieman kuivuu, jos uuniaika pitkittyy (joka toisaalta saattaa olla vain hyvä asia...:)
***tämänlainen räätti ei välttämättä pääse parhaiten oikeuksiinsa, jos brunssi halutaan toteuttaa buffet-tyyliin
***tuoreempaa leipää mukaan! Ehdottoman keskeinen osa-alue taroilua olisi uunituore, rapeakuorinen, juureen tehty leipä..
***jotain tuntematonta-tekijää tämä vielä kaipaisi. Lisää jotain. Lisää bulkkia? Ehkä paprikoita pitäisi laittaa tuplasti? Sipulia enemmän? Tomaatteja enemmän?
***..mukaan vaikka pätkittyä spagettia? riisiä tai linssejä? papuja?