Jambalaya

..eli grillinkäyttöä varsin vapaalla kädellä.

Huom! Tässä varsin "avoin", yhdenlainen esimerkki Jambalayan kokonaisuudesta. Joka-kohdassa voi / saa / pitää mennä oman maun mukaan!

1) Muurinpohjapannu (***tai ISO parila tms.) käyttövalmiiksi. Lämpö päälle: joko nuotio, hiilikasa, pallo- tai kaasugrilli
2) Grillattavien esivalmistelut!

***Jambalayan "juttu" on lihan, kasvisten ja makean hedelmän muodostama kolmio. Kaikki muu olkoon kokista kiinni!

3) Tässä: muutama kanan rintafile peukun kokoisina palasina, muutama tulisesti maustettu nakkimakkara, paprikaa kolikon-kokoisina kipaleina, sipuleja: punaista, keltaista ja valkoista suikaloituna, porkkanaa "julienne". kidneypapuja, herkkusieniä ja ananasta

***makutunnelmointua sen mukaan miltä tuntuu:
- kanojen pintaan jokin rub-mauste? (cayenne-muscovado-chiliketsuppi esim..?)
- kasviksille mausteöljy? (kulhoon loraus rypsiöljyä, timjamia, merisuolaa, mustapippuria ja hunajaa? ..taikka öljy, soija, chili, lime, inkivääri? ..taikka öljy, loraus olutta, chiliä, paprikaa ja mustapippuria..

4) ..levy liekin päälle. Rasvana oliiviöljy, Culinesse, rypsiöljy, voi...mitä vain :)

 5) Grillaus vaiheittain: pisimpään lämpöä vaativat ensiksi, nopeammat myöhemmin!

***Valmiita osasia voi aina siirtää levyn reunalle, vähän viileämpään osaan. Kaikki kuiteskin on tarkoitus sotkea sekaisin lopuksi!!

Valmiina tarjolle iso keko grillattua herkkua. Kastikkeeksi jonkinlainen ei-liian-voimakkana makuinen, kylmä kermaviili-turkkijugge-tyylinen sekoitelma. Aseet kouraan ja kimppuun!!

***namnamnamn....Jambalaya = yksi esimerkki grillin todella OIKEASTA käyttötavasta.
***kanan tilalla mikä tahansa muu liha!
***..hintusti vielä "autenttisempaa" jambalayaa saa, jos viime hetkellä käyttää pannulla jotain merenelävää: simpukoita, katkarapuja, mustekalaa jne.

Kiuaskasvikset

..lisukkeena miltein-mille-vain: grillilihalle, -kalalle, -kanalle tai vaikkapa suurella kasalle grillikasviksia.

Teoriassa, tekotapa on varsin vaivaton: kasvikset palasiksi, suikaleiksi, kuutioiksi ja foliotaskuun. Mausteet sekaan. Tasku huolella kiinni. Muutava arkki foliota vielä "varmistukseksi". Nyytti kiukaalle ja sanomaan!

1) Broccolia, pinaattia, esikeitettyjä vihreitä tankoparsanpalasia, puna- ja keltasipulia ja kesäkurpitsaa, Vaihtelevan kokoisina kimpaleina foliopussiin
2) Makua mukaan: kulhoon loraus oliiviöljyä, valkoviiniä, suolaa, ihan-ripaus sokeria, mustapippuria, timjamia ja "ranskalaisia yrttejä"-mausteseosta.

 3) Foliotasku huolella suppuun. Muutama arkki vielä ympärille ja varmistus ettei tavaraa pääse tihkumaan/valumaan kuikaalle!!! Se pilaisi sekä sapuskan että saunaelämyksen.. :S

4) Kunnon löylyjen-verran hauduttelua kuikaalla, muutaman kerran voi kääntää ympäri
..Nyytti pöytään ja kimppuun!

***hyödyllisen opettava koitos
***maku: hienosti kohdallaan. Valkkarista hienoinen happo, sokerista kesäinen makeus.. Mukana olisi ehkä voinut olla pienoinen potku tuoreesta chilistä?
***rehu-vaihtoehtoina: muutama perunan-lohko/uusi peruna? ..paprikaa? ..sen-seitsemän-sortin-sipulit: purjo, kelta, valko, puna, shalotti, salaatti ja kevät?
***löylyttely oli ehkä turhan nopeaa..kasvikset eivät aivan läpeensä ehtineet pehmetä (≈ 40min). Ensikerralla huolellissempi saunominen! :)

Mozzarella

..hemlagad huippujuustoa.
Kerta se on se ensimmäinenkin, oi niin monessa ja useassa jutussa. :)
Empä ole juustonjuoksutinta ennen edes nähnyt käytettävän. Perinteiseen joulupöydän piimäjuustoon tarvitaan "juustomassaa kasaamaan" kananmunia ja piimää. Tällaiset kummalliset kemikaalit saa jättää kaupan hyllylle.
Nyt sillä sitten olisi ilmeisen kookas rooli. Ei sentään aivan pää edellä menty kohti pettymyksiä: kotona käytiin varsin valaiseva ja avulias keskustelu..

"- Ostin juustonjuoksutinta!! :) Tiiätkö mitä tavaraa tää on?"
    "- emmä tiiä."
"- Mitenköhän tää toimii? Jos lorauttaa liikaa vs. liian vähän..?"
    "- emmä tiiä."
"- Tartteeko tää lämmittää ennen- , jälkeen- vai lisäilyn aikana?"
    "- emmä tiiä."
"- Kauan tän tarvii antaa vaikuttaa?"
    "- emmä tiiä."

..hihi. Anyway. asiaan!
Sytykkeen tälle idealle antoi The Kitchn-ruokasivusto, jossa väitettiin kotikutoisen mozzarellan pyörittelyn olevan vaarallista köökkitouhuamista: tuloksena tulee niin helposti ja niin hyvää tuotosta, että siihen jää kiven kovaa koukkuun!

:) Wau! ..helpostikko koukuttavan hyvää kotimozzarellaa? Valmistuksessa kyllä ilmeni pieniä köökkimagian piirteitä ja velhouden vaikutteita.. Ehkä jos tätä tekee useasti, kokeneen tottuneesti?

1) Maitona ymmärtääkseni käy mikä vain. Juustonjuoksutinta, sitruunahappoa ja suolaa.

***tässä huom! AINOA makuun vaikuttamisen mahdollisuus. Muita raaka-aineita ei massaan uppoa, joten lopputuleman maku = raaka-aineen maku :)

 2) Yhteen kulhoon kukkurallinen-teelusikka sitruunahappoa ≈ reiluun 2dl vettä..

3) ..ja toiseen vajaa 1tl juustonjuoksutinta ≈ 0,5dl vettä

4) Maidot kattilaan, levy päälle "puolelle kaasulle"
5) Varsin pakolliseksi koko valmistusprosessissa väitetty digilämpömittari esille ja "sondi" kattilaan yhdessä sitruunahappoveden kanssa..

6) Rauhallista lämmittelyä, kunnes mittari näyttää 32°

7/ Juustonjuoksutin sekaan. Pari-kolme syvää ja rauhallista sekoitusta ( ≈ 30s.)..

8) ..kansi päälle, kattila pois liedeltä ja viitisen minuuttia odottelua.

9) Hera alkaa erottua ja maito jämähtää: tässä vaiheessa vielä muistuttaa enemmän sitkeää turkkilaista jugurttia, kuin mozzarellaa..
10) Viiltoja koko massan halki, pohjanmaan kautta!

11) Kattila taas liedelle, sondi kyytiin ja hiljaista lämmittystä, kunnes mittarissa lukee ≈40°. Liian voimallisesti ei tarvi sekoitella, niin juustomassan-palaset eivät murene..

 12) Kun tavoitelämpötila on saavutettu, voi kattilan nostaa liedeltä! Reikäkauhalla mikronkestävään kulhoon ja teelusikallinen merisuolaa sekaan!

***jäljelle jäänyt hera lorahti suoraan lavuaariin.. :'(
***EI näin!! Se on niin upeeta köökki-kultaa! ..vaikka aamupalasämpylöiden, vuokaleivän, pitaleipien..minkä vaan- nesteeksi!!

13) Juustomassa piti kuulemma lyhyillä (20-30s) pyöräytyksillä mikrossa lämmittää 50°-asteeseen, jotta maidon proteiinit saadaan mozarellalle tyypilliseen venyvään muotoon..

 14) Lämmittelyn jälkeen käsitöihin! Rauhallisesti, ei liian ronskisti/kovaa/voimakkaasti, juustomassa nostellaan, venytellään ja taitellaan.. Välillä voi heraa valutella syrjään.

***..jonkun aikaa..? kuinkakohan kauan - en tiedä. :)
***mun mielestä paras konsti oli nyrkillä "painella" sitä pitkin kulhon reunoja.

 15) Jonkun-ajan-työstämisen jälkeen muotoilu palleroiksi

***tässä saa päättää millaista haluaa/tarvitsee: joko yksi valtava klöntti tai suoraan minimozzarella-palloiksi..?

..ja valmista!
Huh. Näin kai. Nyttenpähän on kokeiltu! Ensi kerralla tiedän jo hurrrrrrrrrrrjasti enemmän!!

***..syntyy vaarallisen helposti upeaa..? Varmasti, sitten kun tähän tottuu, oppii ainemäärät, suhteet ja työtavat!
***lopputulema oli ehkä vähän epäilyttäviä, kukkakaalin näköisiä, pehmoisia, luonnonvalkoisia klönttejä. Ei lähelläkään kaupan kliinisen valkoisia, tasaisia, symmetrisiä palleroita. Nämä ihan-oikeasti näyttivät kotitekoisilta!
***..ja myös maistuivat. Hyviä, juu!! ..todellaTodella miedon makuisia. Johtuen ehkä käytetystä maidosta. Vaihtoehtona olisi voinut (-pitänyt) käyttää punaista? ..tietty kauppahallista jollain lähi-maatilan aidolla alkuperämaidolla olisi voinut saada vielä suurempaa efektiä?
***Tekstuuri oli kiinteä, muttei kova. Ei lainkaan sitkeä, purkkamainen. Hieman jäykähkö ja vähän rakeinen. Ei tasaisen sileää..
***Ensikertaan: isompi kattila (jos mahdollista!!), paremmat maitotuotteet, ehkä pisara vähemmän juustonjuoksutinta ja RAUHALLISEMPI venyttely/taittelu.

Chorizo-palvi-Burgeri

...ai että. :)
Koulutouhut (hetkeksi ainakin) takanapäin ja reilu viikko vapaata-aikaa. wwwwUUHUUU!! Aikaa oikeasti miettiä mitä jännää ja miten sitä köökissä touhottaakaan...hihihih.

Onko parempaa keinoa aloitella kesälomaa kuin kunnon burgeri? 
***on vaikka kuinka, mutta tästä nyt tuli vaan niin hyvä. Nam!!!

muutama pointti muistiin..
***sämpylänä: kotikutoinen hunaja-kaura-graham. Muutama niksi perinteisen hampparisämpylän kuohkeuden ja ilmavuuden aikaansaamiseksi
- sekä hiivaa ETTÄ leivinjauhetta taikinaan
- nesteenä vesi, vain tilkka maitoa
- hiivalle reilusti "evästä": hunajaa/sokeria/siirappia ruokalusikalla mielummin kuin teelusikalla..
- tarpeeksi jauhoja jo alustamisvaiheessa taikinaan
- rauhallinen ja pitkä kohotus: ensin alustamisen jälkeen ja uudestaan sämpylöiksi-muotoilun jälkeen!
- rauhallinen ja riittävän kuuma uunitus. Keskitasolla!

***piffi: ITSE-jauhettuun lihaan (sisä- tai paahtopaisti!!!) makua: chorizoa ja palvikinkkuriekaleita!! Aivan mahtava bbq-tyylinen savuisuus ja reipas cowboy tulisuus. Ehtaa liharuoka-otetta!!!
***juustona raclettea, Dijon-sipulisetti ja cheddar-cayenne levite majoneesin tilalla...

nam. Ei muuta.

Turkki-mausteinen jauheliha

..lopulta pizzan täytteenä, mutta helposti tämä olisi kääntynyt vaikka pastakastikkeeksi!
Loppukevään tenttiressi latistaa ajatusmaailmaa niin ettei köökissäkään jaksa kummosia kokoaikaa keksiä.. Pienen tärkeän rentoutumisen, fiilistely- ja tunnelmointihetken ruuanlaitto onneksi tuo kuitenkin päivään.

Turkki-makua jauhelihaan tälläkertaa.
Aiaiai. Syytän tenttiressiä, kun liha EI ole jauhettu itse. Kaupan pakettijauhelihaa ei tulisi hyötykäyttää.. :)

 1) Chili-oliiviöljyä ja valkosipulinkynsi silputtuna pannun pohjalle...

 2) Morttelissa makumaailma sekaisin: neilikkaa, turkkilaista chiliä, kardemummaa, sumaccia, suolaa, mustapippuria

 3) Puolikkaat puna- ja keltasipulit, sekä pätkä purjoa kuullottumaan maustettuun öljyyn, ihan pikaisesti vain pehmoisiksi. Ei kummompaa ruskistuksen tarvetta
4) Huoneenlämpöinen jauheliha perään paistumaan!

***tässä kohtaa kannattaa rauhoittua!
***Suomalaiskansalliseen, mittättömään-kulinaari-tunnelmointi-tyyliin, jauheliha jätettäisiin juuri ja juuri harmaaksi..höyrytetyksi, käsilämpöiseksi mömmöksi. EI NÄIN!!
***rauhassa aikaa lihalle paistua KUNNOLLA ruskeaksi. Kokoaikaa ei tarvitse olla veivaamassa...

5) Mausteet - jossain paistamisen vaiheessa - kyytiin

 ***reilu loraus vielä hunajaa..
***..ja pieni tilkka soijaa (jos suolaisuus-tasapaino sitä vaatii!)

Loppumetreillä vielä hintelä tilkka kuohukermaa..kokonaisuutta "juoksettamaan"

***jäähdyttely, ja seuraavana päivänä plätyn täytteeksi...
***..joka lopuiltaan oli: jännä, TODELLA makuinen, ja herkullinen, mutta ei ehkä niin pizzanpäälliseksi soveltuvaa... Enemmän vaikka basmatiriisin mukaan? ..paistettujen perunoiden kera? ...sloppy-joe hamppariin?

Seesam & valkosipuli-paneroitu tofu

..tätä omituista soijatavaraa.
Tofu saattaisi olla huippua, montaa kertaa sitä ei kuitenkaan ole tässä köökissä nähty. Johtuu lähinnä siitä, etten "uskalla" ottaa sitä pääraaka-aineeksi.. En meinaan osaa, enkä tajua. :)
Tofussa on sitä samaa - miunmaunmukaan: pelottavaa - ominaisuutta kuin soijarouheessa. Maku itsessään on kohtalaisen ok, vähän hassu pähkinä-tyylinen pehmeä mieto "metsäisyys" tai "luonnonmakuisuus" mutta ok anyway ja muokkailtava varsin moneen suuntaan. Tekstuuri on aivan omiaan: löyhä kuitenkin kasassa pysyvä pehmeä "pyyhekumi". Ikäänkuin mustekala, ilman sitä "purtavaa" sitkoa. :)

Kokkailuvaiheessa haasteita alkaa nousta esille...
Maku: soijaa tämäkin - eli aaaivan yhdentekevää, kuinka voimakkaasti tai aggressiivisesti yrittää maustaa. Lopputulos on kuitenkin miedompaa!
Tekstuuri: kiinteää, mutta hankalan helposti lohkeilevaa. Pehmeä, mutta tiivis..
Pinta: koste ja kuohkea, mutta kuitenkin tiivis. Kovin helposti tähän ei myöskään imeydy mikään..

Tässä kuitenkin.. Satay-suikalekasviset seurassa paneroituja palasia.
1) Sataykasvikset: suikaleina sipuleja, inkivääriä, tuoretta chiliä, porkkanaa, paprikaa ja kesäkurpitsaa. Kuullotettu oliiviöljyssä, soijaa, pippuria. Loraus sakea ja reilu nokare maapähkinävoita..

***aikaisemmin hyväksi havaittu lisä: JEERAA mukava ripaus!! = toimii!!!! :)

2) Tofu-palat: ..ensin pintaan curryä ja chiliä. Paistettu culinessessa puolelta ja toiselta. Jäähdytetty. Paneerauksessa suolattu vehnäjauho, muna ja seesaminsieme-korppujauho-valkosipulijauheseos.
3) ..paneeraus, paistaminen ja uuniin (100°) kuivumaan..

***paneeraus on kyllä vähintä mitä tofulle voi tehdä :)
***ilman sitä ei kipaleissa ole suutuntumalle juuri mitään annettavaa.
***maku. Kuten arvata saattaa.. hyvä juu, mutta varsin lievä.
***miten ihmeessä tästä saisi ..öö..monipuolisempaa? kiinnostavampaa? värikkäämpää? tuntuvampaa? ..ylipäätään, annoksen osana merkittävämpää?
***..tuonnempana uudelleen. :)

Ohrattolla täytetyt tomaatit

..hih :)

eli upeaa kevään väriä ja mainiota italiamakua, suomi-twistillä - kaikki samassa annos-osassa!

***..huom! kyseessä äärimmäisen moneen taittuva ja muokkailtava kokonaisuus! Loppuelämys (t.s. ulkonäkö + tekstuuri) on ehkä aina lähes samanlainen, mutta viritellä voi aina!

***..ohran tilalla: riisiä, pastaa, perunaa, couscous:ia, bulguria, nuudelia

***..ja maustetta tämän mukaan: intia-tyyliin curryä, inkivääriä, chiliä, limeä? ..chili-kaneli-kardemumma?

1) Tomaatit pesulle. Hatut pois ja talteen!

2) Veitsellä varovasti keskusta irti reunoilta..loppu lusikalla pois -- ja talteen!

***"varovasti" siksi ettei tomaatin "runko" puhkea! Muuten täytteen kaikki makuaines valuu pitkin uunia/grilliä..

3) Tyhjennettyyn tomaattiin ripotellen pikkasen suolaa. Nurinkurin leikkuulaudan reunalle (tai ritilän päälle tms.) valumaan.

***suola saa ylimääräiset nesteet sisältä ja reunoista tihkumaan pintaan ja pois!

4) Kattilan pohjalle, kylmään oliiviöljyyn valkosipulinkynsi ja ripaus chiliä..

5) Tomaattien sisus tehosekoittimella tasaiseksi ja kattilaan kiehumaan!

6) Ankarasti al dente:ksi jätetty ohra mukaan kypsymään..

7) Sitten kun ohratto on kuivunut riittämiin, reilu koura parmesaania perään. Sekaisin ja tomaatintäytteeksi!

8) Uuni ≈150°, tomaatit ILMAN HATTUA uunivuokaan ensin n. 20min. Hattu päälle ja vielä muutama kymmenisen minuuttia..

Tarjolle ja nauttimaan!!

..väristä, tuoksusta ja mausta...

***nam.... makumakumakumakumaku.....

Pesto-lohipiffit

..eli vankka todistus useasti tokaistusta tosiasiasta: (lähes) kaikki on parempaa peston kanssa!

Klassinen basilika-pesto on mystistä tavaraa. Sen varsin ominainen herkullisuus sopii ihan loputtoman monen ruokalajin seuraan.. Kylmän tai lämpöisenä, yksinään tai lisämausteena: milloin vain ja mihin vain.
..miltein. Toki, jokin mega-mausteinen ruoka (esim. curry ym. intia-tunnelmointi, sake, soija, wasabi ym. huolellinen japani-fiilistely..) on jo itsessään niin monimutkaista, että pesto varmaankin vaan sotkisi kokonaisuutta.. No, mutta mene-ja-tiedä. Tämä on taas niitä paljon puhuttuja makuasioita (joista ei voi kuin kiistellä) :)

 1) Lohifilé veitsellä ronskisti palasiksi ja hakkelukseksi. Mukaan puolikas keltasipuli, valkosipulinkynsi, kananmuna ja reilu ruokalusikallinen korppujauhoa.
2) Tuhti nokare kotikutoista, perinteistä (basilika-pinja-parmesaani) pestoa mausteeksi..
3) Lusikalla sekaisin ja hetkeksi turpoamaan..

 4) Läjinä pannulle. Paistilastalla voi muotoa viimeistellä vielä hiukan..
5) Rehti ruskistus molemminpuolin..

Kevätsipulisilppua päälle ja tarjolle!

***tekstuuri meni näissä vähän mönkään: kalaa en jaksanut survoa tarpeeksi "hienoksi" ja korppujauhoa oli ehkä hitunen liian vähän
***tiivimpää rakennetta siis tasaisemmalla massalla!!
***maku, ah se ehdoton pääasia, oli odotettavasti täysi kymppi. Pesto + lohi = melko optimi yhteenlasku.
***..askeleen ylemmäs tämä räätti olisi noussut jos kipale olisi ollut ruis-burgerin osana. Joku upea juusto, sinappinen sipulisetti ja muutama tikkuporkkana...nam.

Kookos-lime-macaroon

..eli njam! hih. Valtavan suuresti makua pienessä makeassa suupalassa.

Läjä lähes ylistäviä adjektiiveja tätä kuvaamaan: helppo ja selkeä tehdä, ei monimutkaisia valmistusniksejä, yksinkertaiset raaka-aineet, mieletön maku! :), helpotsi ja varsin moneen suuntaan muokkailtava reseptirunko..

1) Huoneenlämpöiset valkuaiset kulhoon. Ripaus suolaa mukaan ja vatkain täysille. ≈1dl sokeria ripotellen joukkoon vatkaamisen aikana!

2) Kiinteään vaahtoon kuivat osat: kookoshiutaleita ja mantelijauhoa!

***tässä 3 valkuaista, ≈75g kookoshiutaleita ja pieni pussillinen mantelijauhoa -> pellillinen, n. peukunpään kokoisia kipaleita

3) Massa pursotinpussiin ja pallukat leivinpaperille..

4) ..175°-uuniin, 30-40min.

***..ts. kunnes pinnasta hennon-kullan-ruskeita!

 5) Rauhallisen jäähdyttelyn jälkeen vielä päällinen - aka. makumatkan kliimaksi:
Limen mehu ja ≈ puolet kuoresta kulhoon. Tomusokerilla tanakaksi tahnaksi..

 6) ..ja viivoina-valutellen pinnalle.
7) Hetki aikaa jähmettyä. Tarjolle!

Rapea, kuiva pinta: hieman puruvastusta aivan ensituntumalla. Maussa limen kirpsakka potku. Sisältä yllättää kuitenkin lempeän pehmeä, hieman tahmainen sisus, jonka kermainen kookos-maku tasapainottaa limen yllätystä.. Kaikenkaikkiaan nam.

***mega-jännä, kiva näprätä ja tosiaan: makua makua makua!!!
***.. + tietty tekstuuria :)
***muokkausmahdollisuuksia tällaisille "yksinkertaisimmille" macaron'eille...kookoshiutaleet eivät ole mikään must. Kuivana aineena voi hyvinkin olla pelkkää mantelijauhoa! Makua voi twistata miten milloinkin.. kaakaojauhetta? ..tilkka likööriä? ..suklaakuorrute? ..kinuski-kuorrute? ..domino-tyyliin ja hillo väliin?

Kahvittelutarjottavaa

..pikkusuolaista ja pientä makeaa, sumpin seuraksi ja hurjinta hiukoa helpottamaan!

***suolaisella puolella ei kummoisemmin-kokeilevia luomuksia.

***kuvassa etualalta taaemmas: 

- Parsa-quiche 

- rieskarulla: täytteenä aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja ja tuoretta tomaattia

- rieskarulla: täytteenä tonnikala-oregano

- ruissipsejä "hyväksi havaitulla tyylillä": raejuustoa, salamisilppua, punasipulia, worchesteria ja pippuria

- leipäjuusto-kirsikkatomaatti-kurkku-cocktailtikkuja, joissa pinnalla pirteän sitruunainen ja riittävän juoksevaksi surautettu pesto

***rieskarullia ei olisi tarvinnut aivan noin "tiukkaan" koettaa kääriä: pikkasen kuivahtanut rieska tuppaa halkeilemaan.. Vaihtoehtoisesti olisi toki voinut olla enemmän täytettä :)

***Parsa-quiche tekovaiheessaan: paistorasvaan maku! Helpompaa ja efektiivisempää maustamiskikkaa saa toden teolla etsiä. Sipulit (ainakin valkosipuli, jos sitä käyttää!!!) pannulle jo kylmään rasvaan!!!
***näin maku tarttuu sen mukana tasaisesti ja voimakkaasti kaikkeen mitä pannunkautta pyöräyttää.

 ***makeaa puolta edusti valkosuklaa-vadelma-rahkakakku, Abbracci-keksit, suklaakuorrutetut Browniet ja kookos-lime-Macaron:it (joista kirjoitus pikapuoliin!!)

***rahka tuorejuuston sijasta: pehmeämpää, miunmaunmukkkaan parempaa, kuohkeampaa ja ilmavampaa, mutta myös kosteampaa ja juoksevampaa. Enemmän liivatetta siis kuin tuorejuustoon! ..ehkä myös ripaus enemmän sokeria..?

 ***abbracci-keksit: kannattaa välttää turhaa jauhon lisäämistä. Tulee muuten liian taikinaisia (kuten tässä.. :S ). Massa saa jäädä ihan kunnolla kosteaksi. Rauhallinen viilennys, jotta rasva jähmettyy. Ripeä askartelu lopulliseen muotoon. Kuumalle pellille ja riittävän nopsa uunitus
***tällä rapsakan makeaan lopputulokseen!